sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Pestosoijaleikkeet

Vuosia sitten kavereni isäpuolen lapset tarjosivat rapujuhlissa kasvisvaihtoehtona pestosoijaleikkeitä ja sen jälkeen ne ovat aina silloin tällöin löytäneet tiensä lautaselleni. Kuten aiemmassa tekstissä  sanoinkin, niin hintansa puolesta soijaleikkeet ovat esimerkiksi mitä mainiointa opiskelijaruokaa. Tähän ruokaan tullut 20 leikkeen satsi maksoi 1,40e Punnitse ja säästässä. En varsinaisesti tiedä miten leikkeet rapujuhliin valmistettiin, mutta mitään ihmeempiä en näiden kanssa ole kikkaillut. Huomioithan että monet pestot eivät ole vegaanisia, jos meinaat tarjota tätä vieraille kasvisvaihtoehtona.


4 annosta

20 soijaleikettä
kasvislientä
½ prk pestoa
öljyä
rouhittua suolaa
rouhittua mustapippuria

Keitä soijaleikkeet kypsiksi kasvisliemessä ja puristele niistä liika neste pois. Valele leikkeet kauttaaltaan pestolla ja paista öljyssä pannulla molemmin puolin. Rouhi paistettujen leikkeiden päälle suolaa ja pippuria ja tarjoa esimerkiksi parmesanohran kanssa.

Parmesanohra

Helppo lisuke helpolle ruoalle. Söin pestosoijaleikkeiden kanssa hieman ohraton tyylistä lisuketta, jonka valmistuksessa oikaisin kuitenkin nesteen imeyttämisen hiljalleen ohran joukkoon. Oikomisesta huolimatta lisuke onnistui ja siitä tuli ihan kivaa vaihtelua esimerkiksi riisille.


4 annosta

4 dl ohraa
6 dl kasvislientä
parmesania
tuoretta basilikaa

Keitä ohra kasvisliemessa kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Raasta haluamasi määrä parmesania ja sekoita kypsä ohran joukkoon. Silppua vielä lopuksi ohran sekaan tuoretta basilikaa.

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Limekorianterichipotleperunat

Ihmettelin chipotleappelsiinibroilerinkoipien kanssa mihin käyttäisin loput chipotlet tölkistä, sillä broilerin ohjeeseen tuli tasan yksi chipotle. Löysin sitten hyviltä kuulostavien limekorianterichipotleperunoiden reseptin Tasty Kitchenistä, joihin tuli tasan se toinen chipotle. Kuten broilerinkin kanssa tein, niin myös tähän lisäsin puoli tölkkiä chilejä ja samalla kahdeksankertaistin chipotlen määrän ohjeesta. Täytyy myöntää etten ensinuuhkaisulta varsinaisesti ihastunut chipotleen adobokastikkeessa. Avasin tölkin ja ihmettelin miten chili voi haista aivan sipulilta. Tölkkiin kurkkaaminen paljasti, että chilit oli säilötty sipulipalojen kanssa. Isot palaset sai onneksi kaiveltua pois, mutta mieluusti olisin tämän stepin skipannut kokonaan. Lopputulos oli kuitenkin raikas ja maukas.


4 annosta

n. 20 uutta perunaa
oliiviöljyä
rouhittua suolaa
½ tlk chipotlechilejä adobokastikkeessa
1 valkosipulinkynsi
1 lime
tuoretta korianteria

Puolita perunat ja sekoittele öljy ja suola tasaisesti perunoiden pintaan. Paista perunoita puolisen tuntia 200-asteisessa uunissa. Hienonna chipotlet ja kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Raasta limestä kuori. Kun perunat ovat kypsiä, siirrä ne kulhoon ja sekoita chipotlen, valkosipulin ja limenkuoren kanssa. Purista sekaan vielä limen mehu ja lisää pari ruokalusikallista oliiviöljyä. Silppua lopuksi perunoiden sekaan korianteria ja tarjoa esimerkiksi chipotleappelsiinibroilerinkoipien kanssa.

Chipotleappelsiinibroilerinkoivet

Joskus Citymarketissa googlettelin mikähän chipotlekastike hyllystä olisi hyvää ja vastaan tuli Valuraudalla ja chipotle-appelsiinikanan ohje. Ohjeeseen tosin käytetään kokonaisia säilöttyjä chilejä kastikkeen asemasta. Chipotle siis tarkoittaa savukuivattua jalapeñoa. Jäljitin ohjeesta vielä hieman alkuperäisemmän version Homesick Texaniin, mutta ohje on alun perin Everyday food -lehdestä. Sen verran modasin itsekin ohjetta, että vaihdoin broilerin koivet koipireisiin ja vaihdoin melassin siirappiin. Niin... Ja seitsemänkertaistin chipotlen määärän. Ohjeeseen olisi tullut yksi chili, mutta minä laitoin surutta puoli purkkia tähän ja puolet lisukkeeseen. Jalapeñot eivät ole erityisen vahvoja, joten tästä tuli pikemminkin savuisempi kuin tulisempi versio alkuperäisestä.


4 annosta

4 broilerin koipireittä
rouhittua suolaa
rouhittua mustapippuria
3 - 4 appelsiinia
½ tlk chipotlechilejä adobokastikkeessa
2 valkosipulinkynttä
1 3/4 dl ketsuppia
1 rkl siirappia
2 rkl valkoviinietikkaa
2 rkl worcestershirekastiketta
ripaus maustepippuria
ripaus cayennepippuria

Rouhi suolaa ja pippuria broilerin koipiresien päälle ja paista noin tunnin ajan 200-asteisessa uunissa. Valmista sillä aikaa chipotleappelsiinikastike. Huomaathan että kastiketta keitetään kasaan yli puoli tuntia! Raasta yhdestä tai kahdesta appelsiinista kuori talteen. Purista appelsiineista mehua kunnes sitä on noin 3,5 dl. Kaiva chilit liemestä ja lisää appelsiinimehun joukkoon. Kuori ja lisää vielä valkosipulinkynnet mehuun. Soseuta seos tasaiseksi ja siirrä kattilaan. Lisää loput ainekset ja appelsiinikuori kattilaan ja keittele miedohkolla lämmöllä noin 35 minuuttia, kunnes kastike on paksua ja sakeaa. Kun broilerin koipireidet ovat kypsiä, ota ne uunista levitä niille kauttaaltaan kasaankeitettyä chipotleappelsiinikastiketta. Vaihda pellille uusi leivinpaperi ja paahda broileria grillivastusten alla, kunnes pintaan ilmestyy mustia pisteitä. Tarjoa esimerkiksi limekorianterichipotleperunoiden kanssa.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Lyon

Lyon sekä ylitti että alitti odotukset. Vaikka itse kasvisruokia valmistelenkin, niin harvan ravintolan kasvismenu jaksaa kiinnostaa tilaamiseen saakka. Lyonissa kuitenkin minä ja toinen ystävistäni päädyimme molemmat kasvismenuun. Toinen ystäväni puolestaan otti päivän yllätysmenun, jonka sisältö tosin paljastettiin jo ennen päätöstä tilauksesta. Keittiön tervehdyksiä varten meiltä kysyttiin olemmeko täysin kasvissyöjiä ja vastattuamme ettemme ole, niin saimme eteemme ankanmaksaa, omenahilloa ja murusia. Tervehdys oli ihan hauska annos, mutta maksaa sieltä ei olisi tunnistanut tietämättä sen läsnäolosta. Yllätysmenun tilannut ystäväni vähän hämmentyi kun varsinaisen alkuruoan parsakeitto valkoisesta parsasta oli tismalleen sama annos kuin meidän kasvismenujemme parsakeittoa, uppomunaa ja tryffeliä. Eipä sillä, keitto oli oikein maukasta ja uppomuna juuri täydellisesti valmistettu. Pääruoka kasvismenussa oli gratinoitua latva-artisokkaa romanesco. Kasvisruoaksi annos oli tuhti ja pidin myös annoksen makumaailmasta kahden kastikkeen ja kauden vihannesten kanssa. Erityisesti paprikakastike piristi annosta. Yllätysmenussa tarjoiltiin pääruokana vasikkaa. Ennen varsinaista jälkiruokaa saimme keittiön tervehdyksenä annokset aprikoosia ja jäätelöä. Totesimme yhteistuumin annokset nähtyämme, että ne olisivat riittäneet meille jälkiruoiksi. Varsinainen jälkiruoka kasvismenussa oli raparperikakkua ja mansikkasorbettia. Jälleen yllätysmenun tilannut ystäväni sai kokea todellakin yllätyksen, sillä hänelle oli sanottu annoksen olevan salmiakkikakkua ja vadelmaa. Tarjoilija ei pahemmin tuntunut edes reagoivan hänen hämmennykseensä. Onneksi annos oli kuitenkin luvattua mieluisampi ystävälleni. Erityisesti kakkupohja sai häneltä kehuja, kun omaan makuuni se oli ihan liian märkä. Ylipäätään jälkkäri oli ihan liian sokerinen makuuni ja sokerin maku peitti kaiken muun alleen. Paitsi tillin. Yritän olla ennakkoluuloton ydistelemään raaka-aineita keskenään, mutta veikkaan tämän kuitenkin olleen viimeinen kerta kun lautaselleni päätyy tilliä kakussa. Plussaa kasvismenun alku- ja pääruoista sekä keittiön tervehdyksistä. Miinusta jälkkäristä ja kaverini yllätysmenusta, jossa kaksi annosta kolmesta olivat kuitenkin samat kuin kasvismenussa.

Ankanmaksaa ja omenahilloa
Parsakeittoa, uppomunaa ja tryffeliä
Gratinoitua latva-artisokkaa romanesco
Aprikoosia ja jäätelöä
Raparperikakkua mansikkasorbettia

Ravintolapäivä: Rullarafla

Nyt rumpujen pärinää ja fanfaareja. Tämä Mäkelänkadun takapihalle pystytetty rafla hakkasi suurimman osan Helsingin ravintolatarjonnasta aivan 6-0. Tätä minä haluan saada kun menen ulos syömään. Ravintolassa asiakkaat valmistivat itse vietnamilaisia kevätrullia runsaasta täytevalikoimasta. Kaikki tarvikkeet olivat tuoreita, yrttejä oli tarjolla puskittain ja kaikki kastikkeet ja marinadit olivat itse tehtyjä. Tämän tasoisesta ruoasta maksaisi mieluusti enemmänkin, mutta sen löytäminen ylipäätään on harvinaista.

Rullien täytteeksi valikoitui siis yrttejä, pähkinöitä, avocadoa, vermiselliä, marinoituja sieniä, kurkkua, porkkanaa, retiisiä, marinoituja katkarapuja, munaksta, vihersalaattia ja rullat dipattiin pehmeään maapähkinävoikastikkeeseen ja korianterichilikastikkeeseen. Riisipaperit liotettiin pöydässä kuumassa vedessä ja täytteet rullattiin ohjeen mukaan pehmenneen paperin sisään. Minulla näkyy kuvissa ensimmäinen rulla, josta tuli vielä ihan kaunis. Täytteitä oli tarjolla niin runsain mitoin, että seuraavista tuli enemmänkin möykkyjä. Tällaisia rullia haluan ehdottomasti päästä tekemään itsekin kotona. Kiitos ravintoloitsijoille tästä makuelämyksestä.





maanantai 19. toukokuuta 2014

Ravintolapäivä: Vallila BAGEL

Tämän kevään ravintolapäivän pyörimme kavereideni kanssa Vallilan suunnalla. Ensimmäinen ravintola jossa pistäydyimme oli Vallila BAGEL. Menusta löytyi ainakin neljä eri bagelia (kylmäsavulohi, rosvopaisti, tonnikala, tomaattimozzarella), keksejä, limsaa ja kahvia. Minun valintani osui tomaattimozzarellabageliin. Bagel oli hyvä, mutta iso! Jäipähän seuraavalle aamullekin vielä syötävää. Me olimme paikalla suunnilleen yhden maissa ja ravintola oli auennut puoliltapäivin. Bagelit tekivät ilmeisen hyvin kauppansa, sillä kylmäsavulohibagelit loppuivat jo meidän vierailumme aikana. Puutalon piha, jolla ravintola sijaitsi, oli sisustettu hauskasti käyttäen esimerkiksi matkaoppaita tai vastaavia viiriketjujen tekemiseen. Kitaristi ja laulajat vastasivat elävästä musiikista. Kivan vaikutelman loivat myös ravintolan logoin koristellut paperipussit, joihin bagelit pakattiin. Iso peukku ravintolanpitäjille!


Tomaattimozzarellabagel

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Tapakset

Minulla oli avattu hillopurkki vapulta ja mietin että sama hillo toimisi varmasti erinomaisesti juuston kanssa. Päätin tehdä kaverilleni yllätyksenä tapaksia, kun hän tuli perjantaina kylään. Hillon kanssa päädyin yhdistämään 12 kk manchego-juustoa. Toisiin tapaksiin yhdistin sardellia ja paahdettua paprikaa vuoden takaisen ravintolapäivän innoittamana. Tuolloin espanjalainen mies myi pintxosia Arabiassa. Googlen mukaan pintxoksiin kuuluisi tyypillisesti tikku, mutta hänen tarjottavansa olivat kyllä kaikki keksien päällä. Voi olla että nämäkin siis ovat enemmän pintxoksia kuin tapaksia. Kolmansiin tapaksiin tein päälle tapenadea. Kekseiksi halusin jotain samantyyppisiä keksin makuisia keksejä, kuin ravintolapäivässä oli ja päädyin Brentonin kekseihin. Keksit olivat juuri mitä kaipasinkin, eli maistuvia, viljaisia ja ilman suolaa pinnassa. Tiedän että moni suosii juustojen kanssa water crackereita, mutta itse tykkään siitä että myös keksistä saa makua. Tapasten kanssa joimme Hardys VR Cabernet Sauvignonia. Olin ostanut pullon ihan muuta iltaa ajatellen ja odotukset alle 8e pulloon eivät olleet kovin korkealla, mutta viini osoittautuikin ainakin juuri minun makuni mukaiseksi. Viini oli erittäin pehmeää noinkin täyteläiseksi viiniksi.


Manchegohillotapakset:

keksejä
manchego-juustoa
luumuinkiväärihilloa

Vuole juustosta palasia keksille ja lusikoi päälle hilloa.


Sardellipaprikatapakset:

keksejä
paprikaa
sardelleja

Poista paprikoista kannat, siemenet ja valkoiset osat. Suikaloi paprikat ja laita uuniin grillivastusten alle kuori ylöspäin, kunnes paprikat ovat saaneet väriä. Laita keksin päälle paprikasuikale ja sardellifilee.


Tapenadetapakset:

keksejä
tapenadea

Lusikoi tapenadea keksien päälle.

Tapenade

Tein tapenadea tapaksia ajatellen. Ohjeen nappasin The Guardianista, mutta ohjeen oliiviöljyn määrä 5 rkl = 75 ml oli mielestäni liikaa ja öljy erottui melko pian tapenadesta. Suosittelisin aloittamaan parilla ruokalusikalla ja lisäämään tarvittaessa. Muuten tapenade oli maultaan aivan erinomaista. Jätin ainekset pilkkomatta ennen soseuttamista, sillä se steppi vaikutti mielestäni hieman turhalta.


185 g kalamataoliiveja
35 g (pieni purkki) kapriksia
2 sardellifileetä
1 valkosipulinkynsi
tuoretta timjamia
½ sirtuuna
2 rkl oliiviöljyä

Poista tarvittaessa oliivien kivet. Lisää oliivit, kaprikset ja sardellit kulhoon. Kuori valkosipulinkynsi ja lisää muiden ainesten sekaan. Lisää mausteeksi tuoretta timjamia ja soseuta esimerkiksi sauvasekoittimella. Purista puolikkaan sitruunan mehu tapenaden sekaan ja lisää vielä lopuksi öljy samalla tahnaa soseuttaen. Tarjoa esimerkiksi keksien tai vaalean leivän kanssa.

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Pestotofuleivät

En yleensä osta maustettua tofua, mutta Taifunin tofut ovat kyllä saaneet paikkansa sekä sydämessäni että keittiössäni. Nyt tein tofu rossosta sen verran tuhteja lämpimiä leipiä, että niistä riitti ihan ateriaksi asti. Omaan makuuni Vaasan Ruispalat ovat pehemistä ruisleivistä happamimpia ja siksi maukkaimpia ja parhaita.


2 annosta

200 g tofu rossoa
öljyä
4 ruispalaa
pestoa
paholaisen hilloa
jääsalaattia
2 avocadoa
parmesania

Viipaloi tofu rosso poikittain neljäksi viipaleeksi ja paista molemmilta puolilta öljyssä. Paahda ruisleivät ja levitä viipaleille pestoa. Asettele tofut leipien pohjille ja sivele päälle paholaisen hilloa. Laita salaatinviipaleet tofun päälle. Viipaloi avocado kuoressaan ja nosta viipaleet ruokalusikkaa apuna käyttäen leiville. Vuole parmesanlastuja avocadon päälle. Nosta vielä leivän päällisosa kanneksi ja nauti.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Broileriparsapasta

Viime vuonna koetin useampaakin parsareseptiä kotona ja harmikseni mistään niistä ei tullut erityisen ihmeellistä. Tänä vuonna riemukseni molemmista kokeilemistani parsaruoista on tullut todella hyviä. Tämän parsapastan reseptin otin itselleni talteen jo viime vuonna ja se on julkaistu alun perin Hesarissa. Reseptistä tulee aika reiluin mitoin pastaa ja minä söin siitä kuudesti. Broileria olisi voinut olla suhteessa vähän enemmän niin moneen annokseen, joten voit harkita ostatko sitä enemmän.


6 annosta

500 g broilerin rintafileitä
öljyä
suolaa
rouhittua mustapippuria
300 g pennepastaa
kanalientä
½ pussia (2,5 g) sahramia
3 valkosipulinkynttä
lehtipersiljaa
1½ nippua vihreää parsaa
pala sitruunaa
1 rkl voita
parmesania

Paista broilerin rintafileet öljyssä, mausta suolalla ja pippurilla ja paloittele. Keitä pasta kypsäksi kanaliemessä. Valuta pasta ja ota hieman reilu kolme desiä pastan keitinlientä talteen. Laita sahrami kulhoon ja lisää tilkka keitinlientä sahramin joukkoon. Sekoita sahramin ja keitinliemen sekoitus pastan joukkoon. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet ja silppua lehtipersiljaa noin desilitran verran. Kuumenna öljyä pannulla ja lisää hienonnettu valkosipuli ja lehtipersilja kypsymään hetkeksi öljyssä. Napsauta parsat poikki siitä mistä ne luonnollisesti katkeavat. Hävitä parsojen kovat kannat, paloittele varret ja lisää pannulle. Lisää loput säästämästäsi pastan keitinliemestä ja anna parsojen kypsyä muutaman minuutin ajan. Raasta noin teelusikallinen sitruunankuorta ja purista noin kaksi ruokalusikallista sitruunamehua pastan joukkoon. Mausta vielä voilla ja mustapippurilla. Tarjoa kuumennettu ja sekoitettu pasta vastaraastetun parmesanin kanssa.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Parsaa ja katkarapua korianteriöljyllä

Sara La Fountainin ohje parsasta ja katkaravuista oli nimetty Olivia -lehteen Parsa-katkarapusalaatiksi korianterivinegretellä. Nimi oli mielestäni ehkä aavistuksen hämäävä, sillä annoksessa ei varsinaisesti ole salaattia tai etikkaa. Nimestä viis, sillä annos oli oikein maukas. Ruokaa kokkaillessa minulla painoi edellinen ilta päälle ja en vain kyennyt nyrhimään valkosipulia niin pieneksi, että se olisi raakana mennyt kastikkeessa. Surautunkin kastikkeen aineet sauvasekoittimella sileäksi korianteria lukuun ottamatta. Voit valita mieleisesi valmistustavan kisakuntosi mukaan. Öljyä tuli aika reippaasti, joten tuplasin muun reseptin määrän neljään annokseen.


4 annosta

2 nippua vihreää parsaa
600 g katkarapuja
3/4 dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
pala inkivääriä
1 lime
pieni vahva chili
suolaa
sokeria
rouhittua mustapippuria
tuoretta korianteria
parmesania

Katkaise parsojen varret niistä kohdin, kuin ne luonnostaan napsahtavat poikki ja hävitä kovat kannat. Keitä parsoja noin viisi minuuttia esimerkiksi laakeassa paistokasarissa. Nosta parsat lautasille ja lisää sulatetut katkaravut parsojen päälle. Kuori valkosipuli ja inkivääri ja lisää öljyn joukkoon. Raasta sekaan limen kuori ja mehu. Poista chilistä kanta ja lisää kulhoon. Mausta kastike suolalla, sokerilla ja mustapippurilla ja soseuta tasaiseksi esimerkiksi sauvasekoittimella. Silppua tuoretta korianteria öljyn joukkoon ja valuta parsa-annoksen päälle. Vuole vielä annosten pintaan parmesanlastuja ja tarjoa välittömästi.

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Halloumipizza paholaisen hillolla, oliiveilla ja timjamilla leivinuunissa

Kavereideni rakennuttamassa talossa on leivinuuni ja leivinuunissa tehty pizza kuulosti niin ihanalta, että kinusin kavereiltani pizzaillan. Halusin päästä kokeilemaan hetki aiemmin valmistamaani paholaisen hilloa pizzaan ja muutenkin sain inspistä täytteisiin erään ystäväni facebook-statuksesta. Itse asiassa saman kaverin statuksesta, joka innoitti minut edellisiin halloumi-pizzoihin. Chilimarinoidut oliivit tarttuivat mukaan saman päivän markkinoilta. Yleensä suosin vihreitä oliiveja, mutta aitojen mustien oliivien tullessa vastaan ostan mieluusti niitäkin. En muista että olisin missään ravintolassa edes Italiassa saanut yhtää hyvää pizzaa kuin mitä näistä tuli. Paholaisen hillon käyttö jakoi hieman mielipiteitä. Itse pidän että pizzassa on tulisempia länttejä, mutta joka haukkauksessa ei ole hilloa. Yksi kavereista kuitenkin vannoi ohuen levittämisen nimeen, niin että joka palassa on tasaisesti vähän tulisuutta. Valitse oma tapasi hillon käytölle.



4 pikkupizzaa

1 annos pizzataikinaa
tomaattipyreetä
400 g halloumia
chilimariointuja oliiveja
tuoretta timjamia
paholaisen hilloa
raastettua juustoa

Aloita leivinuunin lämmitys hyvissä ajoin. Kavereideni uunilla meni nelisen tuntia sopivan lämmön saamiseen. Valmista pizzapohjataikina ja kauli taikinasta pikkupizzoja. Liian isoja tai täytettyjä pizzoja on melko haastava siirtää leivinuuniin. Levitä tomaattipyreetä pizzapohjille ja täytä kuutioidulla halloumilla, oliiveilla, timjamilla ja paholaisen hillolla. Ripottele juustoraaste pizzojen pintaan ja siirrä pizzat jauhotetulla puulapiolla leivinuuniin. Paista pizzoja n. 4 minuuttia 240-asteisessa leivinuunissa, ota pizza puulapiolla pois uunista ja tarjoile välittömästi.

...con Amore

Ok, jos ravintola sijaitsee ostoskeskuksessa niin voi jo olettaa, että ruoka ei sitä suurinta gourmeeta ole. ...con Amore oli kuitenkin sijoittunut toiseksi eat.fi:n listauksessa Lappeenrannan ravintoloista, joten odotin saavani ihan kelvollista murkinaa lautaselle. Valitettavasti ruoka oli kaikkea muuta kuin kelvollista. Alkusalaattipöytä vielä menetteli, tarjolla oli raasteita, salaatteja, pastaa ja leipää. Pääruoka oli kuitenkin sellainen rimanalitus, etten muista koska olisin vastaava annosta saanut eteeni ravintolassa. Lautasella oli etualalla mössöksi keitettyjä perunoita. Jos peruna on niin ylikypsä ettei sitä saa ehjänä lautaselle, niin sen paikka todennäköisesti ei ole lautasella. Vihannekset olivat myös niin liiaksi pehmenneitä, että mietin tällaisten annosten olevan syynä siihen, miksi moni sanoo vihaavansa kypsiä vihanneksia. Annoksen lohessa ei sinällään ollut vikaa, mutta valitettavasti se oli hukutettu ruohosipulikastikkeeseen, jonka kastikepohja jäi minulle täysin mysteeriksi. Kovin aitoja makuja en kuitenkaan kastikkeesta tunnistanut. Kaverini pizza oli vahvempi esitys kuin oma annokseni ja hän valitti oikeastaan vain liiallisesta suolan käytöstä. Toivoisin ravintolalle huomattavasti korkeampaa rimaa sen suhteen, koska annos tuodaan keittiöstä asiakkaan eteen.

Alkusalaatti salaattipöydästä
Paistettua lohta, perunaa, lämpimiä vihanneksia ja ruohosipulikastiketta

Patonki, brie ja luumuinkiväärihillo

Vapun alla etsiskelin ideoita vappupicnicille. Itse päädyin hyvinkin klassiseen eväsratkaisuun eli patonkiin brie-juuston ja hillon kera. Mitään varsinaista ohjetta tähän ideaan ei sisälly, mutta ehkäpä tästä joku saa inspiraation omalle picnicilleen. Hillo on tätini tekemää (kiitos täti!) ja siihen minulla ei valitettavasti ole reseptiä antaa.



1 kpl esipaistettu maalaispatonki paistettuna
brie-juustoa
luumuinkiväärihilloa

Murra patongista paloja ja nauti brie-juuston ja hillon kanssa.

Valkoviinibroileri

Täytyy nyt heti ensialkuun myöntää, että tämä ruoka ei ole mikään tajunnanräjäyttävä makuelämys, vaan pikemminkin rehtiä arkiruokaa valkkaripullon jämästä. Pitäisi joskus aktivoitua metsästelemään joku toinenkin ruokaresepti valkkarista. Ei tämäkään ohje huono ole, sitä en tarkoita, mutta silti jään kaipaamaan tähän ehkä vielä jotain vähän enemmän. Ohje on napattu Pauli Lahtiselta vuosia takaperin ja hieman olen ohjetta viilannut omaan makuuni. Jos innostut muokkaamaan ohjetta enemmän, niin kirjoita toki kommenttiboksiin miten annos onnistui. Itselläni on ehkä tuoreet yrtit tähän mielessä.


4 annosta

500 g broilerin rintafileetä
öljyä
rouhittua suolaa
rouhittua mustapippuria
2 porkkanaa
150 g herkkusieniä
1 valkosipulinkynsi
1 dl (Mutti) tomaattimurskaa
2 dl valkoviiniä
1 rkl kanafondia tai 1 kanaliemikuutio
1 rkl soijakastiketta
valkopippuria

Ruskista broilerin rintafileet öljyssä pinnasta ja mausta suolalla ja pippurilla. Paloittele fileet 4 - 5 osaan ja siirrä voideltuun uunivuokaan. Kuori ja suikaloi porkkanat ja paista heti pannulla. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi ja viipaloi herkkusienet. Lisää valkosipuli ja sienet pannulle. Paista kasviksia hetki ja lisää pannulle tomaattimurska, valkoviini ja kanafondi ja kiehauta. Mausta soijalla ja valkopippurilla. Lisää kasvisseos vuokaan broilerin kanssa ja kypsennä puolisen tuntia 200-asteisessa uunissa. Tarjoa esimerkiksi riisin kanssa.

Paholaisen hillo

Paholaisen hillo on ollut minulla todella pitkään kokeilua odottavien reseptien listalla ja nyt harmittaa etten aiemmin ole saanut aikaiseksi tehdä hilloa. Käytin hilloon samaa DanSukkerin ohjetta kuin lähes jokainen muukin bloggaaja. Erotuksena en poistanut chileistä siemeniä ja kypsensin hillon karkeammista paloista, jotka hienonsin lopuksi sauvasekoittimella. Hillosta tuli omaan makuuni juuri sopivan tulista, että sitä voi lätkiä nokareiksi ruoan päälle, niin että poltteen tuntee, mutta muut maut eivät kuitenkaan täysin huku sen alle. Hillooni käytin viisi ja puoli habaneroa, joista kaksi oli aivan jättikokoisia. En tiedä tuliko näistä jättiläisistä lisää potkua kastikkeeseen vai olivatko ne miedompia kuin pienemmät toverinsa. Hillon säilytystä varten keittelin lasipurkkeja ja jaoin hillon vielä kuumiin astioihin.


800 g tomaatteja (n. 8 kpl)
400 g punaista paprikaa (n. 2 kpl)
5 - 6 vahvaa chiliä
6 - 8 valkosipulinkynttä
1 tl suolaa
1 tl rouhittua mustapippuria
2 tl oreganoa
½ dl etikkaa
1 pkt (330 g) hillo-marmeladisokeria

Tee tomaattien kantoihin ristiviillot ja upota puoleksi minuutiksi kiehuvaan veteen. Siirrä tomaatit astiaan, jossa on jääkylmää vettä. Poista tomaateista kannat, kuoret ja lohko tomaatit. Poista paprikoista kannat, siemenet ja valkoiset osat ja lohko paprikat paloiksi. Poista chileistä kannat, mutta jätä siemenet ja lohko chilit. Kuori ja lohko valkosipulinkynnet. Lisää tomaatit, paprikat, chilit ja valkosipuli kattilaan. Mausta seos suolalla, pippurilla, oreganolla ja etikalla. Anna ainesten kiehua kunnes enin neste on haihtunut ja soseuta seos sauvasekoittimella. Siirrä seos takaisin kattilaan ja lisää hillo-marmeladisokeri joukkoon. Keitä hilloa kunnes se sakeutuu ja annostele kuumana keitettyihin lasipurkkeihin. Tarjoa esimerkiksi pizzan, hampurilaisten tai täytettyjen leipien kanssa.

Inkiväärimunkit sitruunakreemillä

Kaverini bongasi synttäribileissäni friteerauskeittimen keittiöstäni ja ehdotti, jos tekisimme munkkeja vappuna. Munkit tehtiin yhteistuumin niin, että kaverini teki taikinan ja minä kreemin. Munkkien resepti on Hesarin kuukausiliitteestä, mutta minä tein pari muutosta kreemiin. Kreemissä korvasin tarkoituksella maissisuurusteen maissijauhoilla, sillä en ole ollut kovin onnekas maissisuurusteella suurustamisessa kokkaushistoriassani. Täysin vahingossa unohdin siivilöidä kuoriraasteen kreemistä, mutta se saattoi jopa olla hyvä ratkaisu. Kaverini sanoi että tällä ohjeella taikina jää todella löysäksi ja vaikeaksi käsitellä, mutta lopputulos munkeissa oli kuitenkin oivallinen.








 n. 12 kpl

Munkkitaikina:

25 g hiivaa
1 dl maitoa
2 rkl sokeria
1 kananmuna
2 tl raastettua inkivääriä
1 tl sitruunankuorta
3 dl vehnäjauhoja
75 g voita
2 rkl rahkaa

Sitruunakreemi:

1 1/4 dl sitruunamehua (n. 2 isoa sitruunaa)
1 sitruunan raastettu kuori
2 dl sokeria
4 kananmunan keltuaista
3 rkl maissijauhoja

Paistamiseen:

1 kg kookosrasvaa

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sokeri, muna sekä inkivääri ja sitruunankuori. Lisää vähitellen joukkoon vehnäjauhot ja rahka sekä huoneenlämpöinen voi ja vaivaa taikina tasaiseksi. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi. Pyörittele taikina pieniksi palloiksi ja anna kohota vielä vartti ennen paistoa. Kreemiä varten lisää sitruunamehu, kuoriraaste ja sokeri kattilaan. Kiehauta seos. Sekoita maissijauhot keltuaisten joukkoon kulhossa ja kaada sitruunasokeriseos päälle. Siirrä kreemi takaisin kattilaan ja keitä kunnes kreemi on sakeaa. Jäähdytä kreemi. Paista kohonneet munkit 180-asteisessa kookosrasvassa kullanruskeiksi. Pursota munkkien sisään pursotinpussia ja täytetyllaa apuna käyttäen sitruunakreemiä ja kieritä munkit sokerissa.

tiistai 6. toukokuuta 2014

Broilerihalloumiaurinkokuivattutomaattipiirakka

Vappuna oli tarkoitus paistaa munkkeja ja mietin jotain suolaista piirakkaa tarjottavaksi munkkien kanssa. Pohja ja päällinen olivat mielestäni hyviä broileriparsakaalipiirakassa, mutta halusin päästä kokeilemaan uusia täytteitä piirakkaan. Tiesin että kaikille vieraille oliivit eivät maistu, joten päädyin pistämään broilerin kaveriksi aurinkokuivattuja tomaatteja. Juustoahan ei ikinä voi olla liikaa, joten lisäsin vielä halloumia piirakkaan. Halloumin kanssa halusin kokeilla minttua ja löysinkin ohjeita, joissa on yhdistelty aurinkokuivattua tomaattia minttuun, kuten tässä Betty Crockerin pestossa. Hyviä piirakoita sain aikaan, mutta varoituksen sanana kahta piirakkaa ei kannata tunkea uuniin samanaikaisesti. Minä yritin paistaa piirakat kerralla ja ylempi piirakka sai aika nopeasti värin pintaan, mutta pohja jäi vähän raa'aksi.


8 annosta illanistujaisissa

pohja:

1 dl perunahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
100 g voita
1 dl kylmää vettä

täyte:

½ valkosipulinkynsi
öljyä
300 g broilerin fileesuikaleita
suolaa
rouhittua mustapippuria
200 g halloumia
½ prk aurinkokuivattuja tomaatteja
200 g kermaviiliä
3 kananmunaa
150 g juustoraastetta
½ ruukkua minttua
½ ruukkua basilikaa

Yhdistä pohjan kuivat aineet ja nypi sekaan voi. Sekoita kylmä vesi taikinaan ja laita taikina jääkaappiin odottamaan siksi aikaa kun valmistat täytteen. Kuori ja hienonna puolikas valkosipulinkynsi. Paista hienonnettua valkosipulia hetken aikaa öljyssä pannulla. Lisää broilerin fileesuikaleet ja paista kypsiksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Kuutio halloumi ja leikkaa aurinkokuivatut tomaatit muutamaan osaan. Voitele piirakkavuoka ja painele taikina vuokaan. Esipaista piirakkapohjaa 10 minuuttia 225-asteessa. Lisää esipaistetun piirakkapohjan päälle broileri, halloumi ja aurinkokuivatut tomaatit. Sekoita kermaviili, kananmunat ja juustoraaste keskenään ja mausta seos silputulla mintulla ja basilikalla. Kaada kermaviiliseos piirakan päälle ja paista 225-asteessa vielä puoli tuntia. Tarjoa illanistujaisissa tai ateriana.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Mozzarellabasilikaminiluumutomaatticocktailtikut

Minun mielikuvissani tällaisia mozzarellacocktailtikkuja oli aina ja kaikilla nuorempana bileissä tarjolla. Voi olla että tikkuvillitys on koskenut vain omaa ystäväpiiriäni tai että tikut ovat muuten vieraita tai unohtuneita, niin lisäämpä ohjeen esille tännekin. Tikkuihin tulee tasan kolmea ainesosaa ja suurin ongelma on arpoa kaupasta sopiva määrä mozzarellaa suhteessa tomaatteihin. Minulla oli isohkot mozzarellat ja pienehköt tomaatit, joten sopivaksi suhdeluvuksi tuli kolme pakettia mozzarellaa yhtä rasiaa miniluumutomaatteja kohden. Kirsikkatomaateista tämä ohje varmaan alunperin on tehty, mutta minä pidän miniluumutomaateista vielä enemmän.



n. 30 kappaletta

3 pkt minimozzarellaa
½ ruukkua basilikaa
1 rs miniluumutomaatteja

Keihästä cocktailtikkuun mimimozzarella, basilikanlehti ja miniluumutomaatti. Tarjoa suolapalana illanistujaisissa.

Gaijin

Kävimme vappulounaalla kaverini kanssa Gaijinissa. Meillä oli onneksi pöytä varattuna, sillä ravintola näytti olevan aivan tupaten täynnä. En osaa sanoa oliko vapulla vaikutusta asiaan, vai vetääkö hyvä sapuska jatkuvasti yhtä hyvin ihmisiä puoleensa. Vappuna oli kiva ottaa alkudrinkkikin lounaalla ja minä nautiskelin aterian alkuun pirteältä mandariinilta ja mausteiselta kanelilta maistuvan Kioto Mandarinesin. Meistä ei kaverini kanssa kumpikaan syö punaista lihaa ja saimme vaivatta Lunch Menun härän vaihdettua ateriasta pois. Härän tilalle meille tuotiin pöytään munakoiso ja miso gyoza-nyyttejä kahden eri kastikkeen kanssa. Tarjoilija ohjeisti meitä sekoittamaan kastikkeet keskenään ja dippaamaan nyytit tähän sekoitukseen. Gyozat olivay erinomaisen hyviä ja mukavan inkiväärisiä. Tarjoiluastia ei ehkä ollut ihan loppuun asti mietitty, sillä annoksen pinjansiemenet tippuivat reikäisen paperin ja puusäleikön raoista pöydälle kulhon alle. Toisena annoksena pöytään tuotiin tempuroituja tiikerirapuja, shiso- ja seesamisalaattia, misomajoneesia ja riisiä. En ole suurin seesaminsiementen ystävä, mutta minttuisan makuinen salaatti kätki niitä sopivasti makuuni. Rapujen kuori oli rapea ja kepeä ja ravut itsessään olivat meheviä. Kolmantena ja viimeisenä pääruokana tuotu lohi oli jo melkoista silmänruokaa. Lohi oli kypsyydeltään täysin pinkki, muttei lainkaan raa'an oloinen. Annoksen lämpötilaa jäimme kaverini kanssa miettimään, sillä lohi tarjoiltiin ainoastaan hieman yli huoneenlämmön. Parsa oli rapeaa, dashikastike hyvää ja suolaisuutta toivat kuivatusta tonnikalasta tehdyt hanakatsuo(?)-lastut. Tarjoilija varoitti meitä siitä, että lastut liikkuvat ja elävät lautasella ja toden totta lastut näyttivät hieman eläviltä. Jälkiruoaksi saimme sake-mustikkasorbettia, valkosuklaacremeä, marinoitua mustikkaa ja sake geleetä. Jälkkärikin meni melkoisen nappiin ja oli sopivan raikas päätös aterialle. Ennen tätä vierailua olin käynyt Gaijinissa kerran aiemmin melko pian sen avaamisen jälkeen. Ensimmäisellä vierailulla mietin että paikka oli ihan ok, mutta ei täyttänyt aivan odotuksia joita olin Farangin perusteella sille asettanut. Jos paikan lounas oli nyt näin hurmaavaa, niin mieluusti kävisin uudestaan kokeilemassa mitä ravintolalla on tarjottavana ilta-aikaan. Ainoa pieni miinus siitä, että jälkiruoan jälkeen meidät unohdettiin hyväksi toviksi ennen kuin saimme laskun tilattua ja laskusta löytyi virhe. Illallisella asia ei ehkä olisi niin vaivannut, mutta valitettavasti lounastauot ovat rajallisen mittaisia. Koska kaverini piti vielä päästä töihin lounaan jälkeen, niin olisi ollut kiva jos laskutuskin olisi käynyt sujuvasti.

KIOTO MANDARINES Havana Club Especiale rommia, limemehua, mandariinia, kanelia, basilikaa




Kiinalaista mustaa etikkaa ja sweet chili-kastiketta
EGGPLANT & MISO GYOZA munakoisolla, misolla ja pinjansiemenillä täytetty höyrytetty dim sum
Gyoza-nyytti ja sekoitettu dippikastike
TEMPURA TIGER PRAWNNS & MISO tempura tyyliin rapeaksi paistettuja tiikerirapuja, shisolla ja seesamilla maustettua salaattia, misomajoneesia GOHAN japanilaista riisiä 
DASHI SALMON `TRUFFLE & ASPARAGUS´ dashissa haudutettua lohta, tryffeli-dashi emulsio, parsaa, dashia
SAKE BLUEBERRY sake-mustikkasorbettia, sitruunalla maustettua valkosuklaa cremeä, marinoitua mustikkaa, sake gelee