Spis

Kävimme testaamassa ystävieni kanssa ravintola Spisin. Kasvispainotteisuus ja kotimaiset ainekset kuulostivat lupaavilta, mutta ravintola oli meille kyllä hienoinen pettymys. Aiemmista arvosteluista olin lukenut, että raaka-aineita käytetään luovasti ja yksinkertaisimmastakin aineesta voi irrota vaikka kuinka monta eri olomuotoa. Päällimmäiseksi fiilikseksi ravintolasta kuitenkin jäi hifistely hifistelyn takia.

Alkuun saimme kuohuviinin seuraksi pöytään rapeita glögin makuisia punajuurilastuja ja keittiön tervehdyksenä tulivat myös munatotiannokset annokset pöytään. Alku olikin ihan lupaava ravintolassa. Punajuurta ja hapankermaa annos sisälsikin sitten kaikkea mahdollista, mutta oli maultaan silti hieman tympeä. Punajuurta löytyi kuutiona ja suikurana ja vaahtona, mutta olisin kaivannut joko enemmän vaihtelua olomuotojen välille tai sitten selkeämmän annoksen. Mielestäni olisi ollut kivempi leikitellä eri kypsennystavoilla kuin päästää annoksen ulkoasu pääosaan. Upean näköinenhän annos oli, ei sitä käy kiistäminen, mutta mieto kylmä punajuuri eri muotoisena nyt jätti vähän kylmäksi. Pääruoan hauki ja maa-artisokka oli onnistuneempi annos. Haukea oli sekä fileenä että pyörykkänä ja maa-artisokat olivat kuutioina kermaisessa kastikkeessa, kuitenkin niin että juureksen purutuntuma oli napakka. Jälkiruoan jätin väliin, mutta keittiöstä tuli vielä rommitoti ja mustaherukkahyytelöä tervehdyksinä. Siinä olikin minulle juuri sopivasti makeaa aterian päätteeksi. Hyytelö etenkin oli ihanan voimakkaan mustaherukkaista.

Paitsi että ruoissa tavoiteltiin hieman erikoisuuksia, myös viineistä löytyi uusia makuelämyksiä. Punajuuren kanssa saimme Raisins Gaulois 2010-punkkua, josta löytyy arvostelu mm. Jokkeri ja pulloista. Viini on alkuviiniä, jota ei ole käsitelty moderneilla tekniikoilla sen valmistusprosessin aika. Vastaavan makuista punaviiniä en ollut aiemmin kohdannut. Pääruoan kanssa maistelimme oranssia viiniä, jota saadaan kun viinin kuoret pääsevät antamaan väriä valkoviinille valmistuksen aikana. Meidän viinimme oli Jakot 2007:ää. Jälkiruoaksi sain pöytään suodattamatonta valkoista viiniä, joka näytti erehdyttävästi teininä valmistamaltamme kotiviiniltä. Maku oli onneksi parempi! Erilaisia viinejä oli kiva maistella, mutta kokonaisuutena tuntui että nyt tuli vähän liikaa kaikkea kun ruoat olivat niin moniulotteisia ja viinit suuhun uusia tuttavuuksia. Pari jännää uutta juttua olisi riittänyt minulle, nyt tuntui että ne hieman jäivät kilpailemaan huomiosta. Jos on tottunut fine dining syöjä, niin toki kannattaa lähteä kokeilemaan ja makupaletti voi olla entuudestaankin tutumpi. Palvelusta pelkkää plussaa annettavana, ripeää, ystävällistä ja huomioonottavaa.

Punajuurta ja glögiä

Munatoti

Punajuurta ja hapatettua kermaa

Haukea ja maa-artisokkaa

Rommitoti

Mustaherukkahyytelö