maanantai 30. heinäkuuta 2012

Pizzamestarit

Viime viikonloppuna oli Karmarock ja matkalla festareille pysähdyimme syömään Harjavallan Pizzamestareilla. Emme järin suuria odottaneet pizzapaikalta, mutta ravintola onnistuikin yllättämään oikein positiivisesti. Palvelu oli ystävällistä (myös meille ulkopaikkakuntalaisille!) ja listalla oli montakin kivan kuuloista vaihtoehtoa. Se on paljon sanottu ihmiseltä joka 95 % kerroista tilaa fantasiapizzan. En ole ikinä ennen syönyt suolakurkkua pizzassa. Mitään varsinaista syytä en keksi miksen ole aikaisemmin sitä tilannut, mutta nyt päätin kokeilla tätäkin täytettä. Pizza oli hyvän kokoinen, pohja oli ohut ja napakka, mutta helposti leikattavissa. Täytteet toimivat ja suolakurkkukin pääsee varmasti uudempaan kokeiluun pizzassani. Ravintola on aivan juna- ja bussiaseman vieressä, joten voit luottaa saavasi helposti mahan täyteen vaikkapa ennen ensi kesän Karmarockia.

Kasvispizza

Bonuskuvassa Alkon myyjän suosittelema valkkari Riesling Lieu-Dit Muehlforst, joka kulki näppärästi kylmälaukussa mukana reissussa. Viini oli mukavan kepeä ja raikas kesäjuoma festarimatkalle. Viini ei ollut hapokkaimmasta päästä, jos mietit minkä ruoan kanssa sen yhdistäisit.

Riesling Lieu-Dit Muehlforst

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Tonnikalaoliivilasagne

Oliiveja ja juustoa, mmmm... Lasagne maistuu pomminvarmasti silloinkin, kun ei oikein tekisi kaupasta mitään mieli. Vaikka muuten joisit rasvatonta maitoa, niin sitä ei välttämättä kannata käyttää ruoanlaitossa, sillä se on herkkä palamaan pohjaan. Minä en erityisemmin välitä maidonjuonnista, mutta kevytmaitoa saa sopivasti puolen litran pakkauksissa, kuin juuri juustokastiketta varten tehtynä.



4 - 6 annosta

1 annos tomaattikastiketta ilman valkosipulia ja basilikaa
2 tlk tonnikalaa paloina vedessä
1 prk vihreitä oliiveja viipaleina
9 täysjyvälasagnelevyä
tuoretta basilikaa

Juustokastike:

1 rkl voita
½ dl vehnäjauhoja
½ l maitoa
ripaus muskottipähkinää
suolaa
rouhittua mustapippuria
250 g juustoraastetta

Valmista tomaattikastike ohjeen mukaan. Samalla kun tomaattikastike kiehuu, voit aloittaa juustokastikkeen valmistamisen. Sulata voi kattilassa ja sekoita vehnäjauhot siihen vispilää apuna käyttäen. Lisää hiljalleen maitoa ja sekoita jokaisen lisäyksen jälkeen. Kastikkeen tulee pysyä sakeana lisäysten välissä. Kun koko maitomäärä on lisätty, mausta ja lisää puolet juustoraasteesta. Anna juustoraasteen sulaa kastikkeen joukkoon, mutta älä enää kiehauta.

Kun tomaattikastike on valmista, lisää siihen valutetut oliivit ja valutettu tonnikala. Sekoita tasaiseksi. Aloita lasagnen kokoaminen kaatamalla hieman juustokastiketta suorakaiteen muotoisen uunivuoan pohjalle. Lisää kolme lasagnelevyä vierekkäin kastikkeen päälle. Kaada lasagnelevyjen päälle kolmasosa tonnikalatomaattikastikkeesta, revi kastikkeen päälle basilikanlehtiä ja peitä juustokastikkeella. Tee samaan tapaan vielä kaksi kerrosta lisää lasagnevuokaan. Ripottele toinen puolikas juustoraastetta päällimmäisen juustokastikekerroksen päälle. Peitä vuoka foliolla ja paista 175 asteessa noin 45 minuutin - 1 tunnin ajan. Poista folio viimeisen vartin ajaksi, jotta juusto saa kauniin kultaisen pinnan. Anna lasagnen vetäytyä vähintään viisi minuuttia uunista ottamisen jälkeen.

torstai 26. heinäkuuta 2012

Hampurilaissämpylät

Tämä ohje on New York Timesista ja sen mitat on kääntänyt Reseptivihko. Nämä sämpylät eivät onnistuneet aivan täydellisesti, mutta oletan että vika oli täällä päässä eikä reseptissä. Kesken leipomisen totesinkin kaverilleni "En osaa, en tykkää, en onnistu". Se että sämpylöistä kaikesta huolimatta tuli suht leivän näköisiä ja maku oli hyvä, niin uskallan pistää tämän reseptin kiertoon. Minä lisään seuraavalla kerralla varmaan desin enemmän jauhoja taikinaan, mutta pistän tähän sen alkuperäisen ohjeen jonka vähemmän tumpelot ihmiset ovat todenneet hyväksi. Minulle kuivahiivan lisääminen nesteeseen oli vierasta ja tarkistin vielä alkuperäisen ohjeen että siinä todella sanotaan niin. Toisin kuin kuva antaa ymmärtää, niin sämpylät eivät ehtineet palaa, vaan päällisen kananmunasively otti aika kivasti väriä uunissa jo 12 minuutissa. Sämpylät olisivat olleet kuvauksellisimmillaan kymmenen minuutin kohdilla, mutta en tohtinut ottaa niitä vielä silloin uunista pois. En erityisemmin välitä seesaminsiemenistä, joten vaihdoin ne auringonkukansiemeniin. Käytä vapaasti seesaminsiemeniä jos pidät niistä enemmän.



8 sämpylää

2,5 dl vettä 
4 rkl maitoa 
2 tl kuivahiivaa 
2 rkl sokeria 
8 dl vehnäjauhoja 
1,5 tl suolaa 
2 rkl voita 
1 kananmuna

Voiteluun:
1 kananmuna 
1 tl vettä 
auringonkukansiemeniä

Lämmitä vesi ja maito kädenlämpöisiksi ja lisää sekaan hiiva ja sokeri. Seisota seosta noin viiden minuutin ajan. Sekoita sillä välin jauhot ja suola ja nypi voi jauhojen joukkoon. Sekoita kananmuna vesi-hiivaseokseen ja lisää seos jauhojen joukkoon. Sekoita taikina puuhaarukalla tasaiseksi ja vaivaa noin kymmenen minuutin ajan kunnes taikina kiinteytyy. Reseptivihon ohje kertoo että taikina on aluksi todella venyvää ja tarttuvaa, mutta muuttuu vaivaamisen myötä helpommin käsiteltäväksi. Minä en kovin suurta eroa lähtötilanteeseen onnistunut saamaan ja kaiken rehellisyyden nimissä en jaksanut vaivata taikinaa aivan noin pitkää aikaa.

Vaivaamisen jälkeen kelmuta taikinakulho ja kohota 1 - 2 tuntia, kunnes taikina on kaksinkertaistunut. Kohotin kelmutettua taikinaa noin puolitoista tuntia ja taikina kyllä nousi, mutta vähemmän kuin esimerkiksi tekemäni pizzapohjataikina. Taikinan kohottua kaada se kevyesti jauhotetulle tasolle varovaisin ottein. Jaa taikina kahdeksaan osaan ja muotoile niistä litteitä sämpylöitä uunipellille. Minun sämpylöistäni oli muotoilu kaukana. Sain aina epämääräisen kokoisen taikinaklimpin tarraamaan käsiini ja möykyn pohjan dippasin jauhoihin ja irrottelin taikinan sormistani kasaksi pellille. Tämä herätti epäilykseni vehnäjauhojen määrästä. Lopuksi siirtelin taikinapaloja möykystä toiseen jotta sain niistä suunnilleen samankokoiset. Myös Reseptivihossa mainitaan taikinan olevan tässäkin vaiheessa venyvää ja hankalasti käsiteltävää ja sämpylöitä kehotetaan taittelemaan ja muotoilemaan tolkullisen näköiseksi pyörittelyn sijaan.

Peitä pellillä olevat sämpylät liinalla ja anna kohota toiset 1 - 2 tuntia. Voitele sämpylät vesi-kananmunaseoksella ja ripottelee pinnalle auringonkukansiemeniä. Ole varovainen voitelussa, sillä minulla sämpylät meinasivat lässähtää tässä vaiheessa. Laita kylmään uuniin laakea vuoka, jossa on pari desiä vettä ja kuumenna uuni 200 asteeseen. Kun uuni on kuumennut paista sämpylöitä 10 - 15 minuuttia. Otin omat sämpyläni 12 minuutin jälkeen pois, mutta 10 minuuttiakin olisi varmasti riittänyt niille minun uunillani.

Ohjeen "Uuni kaunistaa, joten älä stressaa!" piti kieltämättä paikkansa. Minunkin taikinamöykyistäni tuli lopulta sämpylöitä. Sen verran taikina ehti valua pellillä että sämpylät tarttuivat osittain kiinni toisiinsa ja jouduin käyttämään veistä apuna erotellessani niitä toisistaan. Halkaise sämpylät ja käytä niitä hampurilaisten teossa. Ylimääräiset sämpylät voit pakastaa ja säästää seuraavaa hamppariateriaa varten.

Tonnikalasalaatti

Söin viimeisen annoksen tekemääni ruokaa arki-iltana, enkä millään raaskisi tehdä ruokaa jota ei ikinä syödä tuoreena, vaan ensimmäinen ruokailu olisi työpaikan mikrossa uudelleenlämmitettynä. Tällaiseen hetkeen sopii salaatti mitä mainioimmin. Salaattia ei kannata valmistaa edellisenä iltana valmiiksi, sillä se vettyy ja nahistuu helposti. Salaatin tekeminen aamulla ei loppupeleissä vie kovin paljoa aikaa ja se säilyy suhteellisen freshinä ruokatuntiin saakka. Jos sinulla on tilava jääkaappi töissä, niin voit toki viedä tarveaineet sellaisenaan sinne ja koota salaatin ruokatunnilla. Esteettisistä syistä kasasin kuvan salaattiin jääsalaatin alimmaiseksi ja täytteet päälle, mutta todellisuudessa painavimmat ainekset kannattaa pistää kulhon pohjalle ja helpoiten säilytyksestä kärsivä salaatti pinnalle. Älä erehdy käyttämään salaattitonnikalaa salaatissa. Se on vain myyvä nimi huononolle tonnikalalle, joka ei muuten kävisi kaupaksi.


1 annos

½ jääsalaatti
pala kurkkua
125 g (½ rasiaa) kirsikkatomaatteja
1 tlk tonnikalaa paloina vedessä
1 dl viinirypäleitä (tummia ja/tai vihreitä)
1 dl oliiveja (vihreitä ja/tai kalamata)
2-3 rkl pestokastiketta
1 rkl auringonkukansiemeniä

Laita pieni kattila tai pannu kuumenemaan ja lisää auringonkukansiemenet kattilaan. Huuhdo kasvikset. Laita kulhon pohjalle kokonaiset kirsikkatomaatit. Paloittele kurkku n. 12 palaan ja lisää kulhoon. Lisää viinirypäleet ja valutetut oliivit salaattiin. Valuta tonnikala ja riko sen rakennetta haarukalla ja levitä tasaisesti kulhoon. Lisää pestokastiketta lusikasta valuttaen kauttaaltaan salaatin päälle. Tässä vaiheessa auringonkukansiemenet alkavat olla paahtuneet, ja olet ehkä jo vähän sekoitellut niitä kattilassa tasaisen paahtopinnan saamiseksi. Lisää siemenet salaatin päälle ja revi lopuksi jääsalaatti päällimmäiseksi kulhoon. Salaatti säilyy rapeampana revittynä kuin leikattuna.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Kantarellikastike

Samalla reseptillä onnistuu kastike muistakin sienistä, vaikkapa suppilovahveroista. Jostain luin ettei sieniä kannata paistaa suoraan voissa kitkerän maun välttämiseksi ja sienikastikkeeni on tämän seurauksena puolivahingossa muotoutunut täysin voittomaksi. Pelkkä vehnäjauhokin sakeuttaa kastikkeen. Kuvan reseptiin tuli niin paljon sieniä, että lopputulos oli lähempänä paistosta kuin kastiketta. Jos taas sieniä ei ole yhtä runsain mitoin, niin kermainenkin sienikastike on oikein ihanaa. Tämän reseptin yhteydessä on myös hyvä hehkuttaa Santa Marian luomutimjamia. Jo tuoksu pussin avaamisen jälkeen on aivan eri maailmasta muihin vastaaviin mausteisiin verrattuna.


2 annosta

100 - 250 g kantarelleja
0,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl kermaa
1 rkl kantarellifondia
½ tl timjamia
suolaa
rouhittua mustapippuria

Laita sienet kuumalle pannulle ja paista sekoitellen kunnes enin neste on haihtunut. Lisää vehnäjauhot ja sekoita ne sienien joukkoon. Lorauta kerma kattilaan ja mausta kastike. Keitä kastiketta muutama minuutti kunnes se sakenee. Tarjoa esimerkiksi paistetun lohen tai kasvispihvien ja perunamuusin lisukkeena.

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Lohimedaljongit

Paistettu lohi on nopea valmistaa kiireisenäkin iltana ja takuulla hyvää ruokaa. Syön monesti lohen muusin ja sienikastikkeen kanssa. Tätä annosta varten pistin perunalohkot kiehumaan yhdelle levylle ja tein toisella sienikastikkeen. Kun perunat olivat kypsiä pistin paistinpannun kuumenemaan samalle levylle missä keitin perunat ja paistoin lohen samalla kun valmistin muusin. Lopuksi vielä kuumensin kantarellikastikkeen samalla levyllä ennen sen kaatamista annoksen päälle. Aikaa kului alle puoli tuntia.


2 annosta

400 g lohta
voita
rouhittua suolaa
rouhittua mustapippuria
tuoretta tilliä
(sitruunamehua)

Nypi lohesta ruodot. Myös ruodottomana ostettu lohi kannattaa tarkistaa sormella, sillä monesti ruotoja kuitenkin löytyy. Leikkaa lohi poikittaissuunnassa kahteen osaan. Jos valmistat isomman annoksen, niin leikkaa lohi n. 200 gramman annospaloihin. Vedä veitsellä samansuuntaiset viillot palojen keskelle nahkaan asti. Taita lohipalat niin että nahan taitos jää ylöspäin. Kuumenna voi paistinpannulla ja paista kalaa kunnes se on puolikypsä ja saanut rapean pinnan. Käännä lohi toisinpäin ja rouhi päälle vuori- tai merisuolaa ja mustapippuria. Toiselle puolelle riittää käyttäminen pannulla, ettei kala pääse kuivahtamaan. Silppua lopuksi lohen päälle tuoretta tilliä ja purista halutessasi kalalle myös tilkka sitruunamehua.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Perunamuusi

Muusi on yksinkertaista, mutta niin hyvää ruokaa. Kuten muussakin ruoanlaitossa, käytän kunnon kuohukermaa ja kirnuvoita muusin tekemiseen. Jos kaupassa ei ole jauhoisia perunoita, niin muusi onnistuu myös yleisperunoista.


4 annosta

800 g jauhoisia perunoita
suolaa
kermaa
voita

Kuori perunat ja leikkaa ne kuutioiksi. Keitä perunat hieman ylikypsiksi vedessä, joka juuri riittää peittämään perunat. Valuta perunakuutiot ja siirrä ne isohkoon kulhoon. Lisää suolaa ja voita maun mukaan ja aloita soseuttaminen perunasurvimella. Kun perunat alkavat olla muusaantuneita lisää kermaa osissa ja jatka muusaamista kunnes olet tyytyväinen koostumukseen. Itse käytän ehkä ½ tl suolaa, reilun ruokalusikallisen voita ja puolisen desiä kermaa. Muusaamalla liian pitkään tai turhan voimakkaalla sähkövatkaimella syntyy perunaliisteriä.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Nepalilainen papusekoitus - Mismas gedagudiko tarkari

Tämä resepti on peräisin Vantaan aikuisopiston Kasvisruokaa Nepalista-kurssilta, jolla kävin kahden ystäväni kanssa viime keväänä. En hakenut mausteita ruokiimme kurssilla ja en voi olla aivan varma että käytän resepteissä juuri sitä mitä on tarkoitettukin. Kurssin ohjeisiin on kirjoitettu mausteeksi kumina ja sitä tulee lähes joka reseptiin. Mausteen jonka me tunnemme kuminana ( engl. caraway) ei pitäisi olla tyypillinen nepalilaisessa keittiössä. Sen sijaan juustokumina (engl. cumin) mainitaan lähes kaikkialla yhtenä nepalilaisen ruoan perusmauista. Olen valmistanut ruoat kotona käyttäen juustokuminaa, kun ohjeessa on mainittu kumina. En kuitenkaan vanno että käyttämäni mauste on se oikea.

Tämä papuruoka tehtiin kurssilla käyttäen painekattilaa. Olen muokannut reseptin sellaiseksi, että se onnistuu ilmankin. Jos sinulla on painekattila käytössäsi, niin keitä papuja niin kauan että kattila sihisee 7 - 8 kertaa. Alkuperäiseen reseptiin tuli kaksi kuivattua chiliä. Minä laitoin kymmenen, joka osoittautui liioitteluksi. Mietin että viisi voisi olla hyvä määrä, mutta sekin toki riippuu siitä miten vahvaa chiliä käytät ja miten tulisena haluat ruokasi. Minä en löytänyt intiankuminaa lovage-nimellä mistään, mutta ajwain-nimellä samaa maustetta löytyi etnisestä kaupasta joka on Helsingin Hämeentiellä kolmas myymälä Hakaniemen torilta laskien.


3 annosta

1 dl kidneypapuja
½ dl rosecoco papuja
½ dl kikherneitä
½ dl valkoisia papuja
½ dl öljyä
½ tl intiankuminaa eli lovagea
5 kuivattua chiliä
1 rkl curryjauhetta
1,5 tl juustokuminaa jauheena
1,5 tl korianteria jauheena
1 tl kurkumaa
6 valkosipulinkynttä
5 cm:n pala tuoretta inkivääriä
4 tomaattia pilkottuna
1,5 tl suolaa
tuoretta korianteria

Liota papuja runsaassa vedessä 8 - 10 tuntia. Valuta vesi pois pavuista ja huuhtele pavut huolellisesti lävikössä. Keitä papuja noin 1,5 tuntia väljässä vedessä. Pilko valkosipulit ja inkivääri pieneksi. Kuumenna öljy pannulla ja paista intiankuminaa ja kuivattuja chilejä hetken aikaa öljyssä. Lisää valkosipuli ja inkivääri ja ruskista hieman samalla sekoitellen. Pilko tomaatit ja lisää ne suolan kanssa pannulle. Sekoita tasaiseksi ja paista sen aikaa kunnes tomaatit pehmenevät. Lisää curryjauhe, juustokumina, korianteri ja kurkuma ja sekoita hyvin. Paista seosta muutaman minuutin ajan ja lisää tarvittaessa vettä pannulle. Lisää keitetyt pavut ruokaan ja anna papujen hautua pehmeiksi. Viimeistele annos silputulla korianterilla, jonka sekoitat ruokaan vasta kun olet poistanut pannun levyltä.

Tonnikalakolmiot

Näiden pasteijoiden leipominen ei mennyt ihan putkeen. Olin luvannut leipoa tonnikalapasteijoita picnicevääksi luokkakokoukseen. Edeltävä ilta baarissa pääsi vähän venähtämään ja leipominen tapahtui komean kiroilun saattelemana. Juoksin kauppaan hakemaan puuttuvia täyteaineita ja vasta palattuani kotiin huomasin, ettei minulla ole leivinpaperia. Ei se mitään, levitin elmukelmua pöydälle ja päätin paistaa pasteijat paljaalla pellillä. Tässä vaiheessa huomasin kaulimen olevan käynnissä olevassa astianpesukoneessa. Painelin siis taikinan sormin levyksi elmukelmun päällä ja leikkasin sen veitsellä paloiksi. Paloista tuli lähinnä suorakaiteen muotoisia ja näitä palasia venyttelin sormin neliömäisemmiksi. Täytettä tein suunnilleen puolet liikaa, joten kirjoitan tämän ohjeen puolitetulla määrällä tekemääni verraten. Vaikka pasteijoiden valmistus ei mennyt ihan suunnitellusti ja niiden ulkonäkö herätti pientä hilpeyttä, niin maku osui kyllä kohdilleen. Oman seurueemme lisäksi myös ohikulkijat innostuivat näistä ja tulivat jopa santsaamaan. Lopun täytteen söin patongin kanssa: Fazerin esipaistettu moniviljapatonki halkaistaan, täyte lisätään päälle ja koko komeus paistetaan uunissa. Rahkavoitaikinan reseptin ja summittaiset täytteiden määrät nappasin Mimmin keittiöstä.



12 kpl

Rahkavoitaikina:

4,5 dl vehnäjauhoja
250 g voita 
1 tl leivinjauhetta
250 g maitorahkaa

Tonnikalajuustotäyte:

1 tlk tonnikalaa paloina vedessä
1 dl juustoraastetta
50 g maustamatonta tuorejuustoa
1 rkl pestoa
1 dl vihreitä oliiveja

Voiteluun:

1 kananmuna

Mittaa kulhoon jauhot, leivinjauhe ja voi. Taikinaan ei lisätä suolaa, joten käytin merisuolalla maustettua voita. Nypi seos ryynimäiseksi. Lisää rahka ja sekoita taikina tasaiseksi. Laita kylmään jähmettymään. Taikinan voi tehdä jo edellisenä päivänä jääkaappiin ja sen voi tarvittaessa myös pakastaa. Taikina tuntui kovin pehmeältä ja pelkäsin sen enemmän sulavan kuin paistuvan uunissa, mutta lopputulos oli kuin olikin pasteijoita.

Hienonna tonnikalajuustotäytteen ainekset kiinteäksi tahnaksi. Kaaviloi rahkavoitaikina jauhotetulla pöydällä noin puolen sentin paksuiseksi levyksi ja leikkaa siitä halutun kokoisia neliöitä. Minä leikkasin taikinasta 12 neliötä, mutta alkuperäinen ohje puhuu 20:stä. Lisää pari ruokalusikallista täytettä jokaisen neliön keskelle, sivele reunat kananmunalla ja painele reunat kiinni niin, että pasteijat jäävän kolmion muotoisiksi. Voitele vielä pasteijoiden pinta kananmunalla, pistä haarukalla höyryreiät jokaiseen pasteijaan ja paista 200 asteisessa uunissa 12 - 15 minuuttia. Pasteijoiden kanssa nautin picnicillä kevyttä ja raikasta Gancia Prosecco Brut-kuohuviiniä.

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Avocadosmoothie

Mietin tovin kaupassa ennen kuin ensimmäisen kerran uskaltauduin ostamaan avocadoa smoothieta varten. Onneksi ostin, sillä toista näin sametinpehmeää ja kermaisen täyteläistä smoothieta ei ole.


1 annos

1 avocado
1 dl pakastemansikkaa ja -tyrniä
125 g rahkajogurttia
mangomehua

Halkaise avocado keskeltä kahtia, iske veitsi kiveen ja irroita kivi. Kaavi avocadon sisus lusikalla kannuun. Lisää päälle rahkajogurtti, pakastemarjat ja mehu. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Smoothiesta tulee paksua ja sakeaa, joka mielestäni sopii sen kermaiseen makuun. Lisää nestettä tai vähennä avocadoa, jos haluat juoksevamman koostumuksen.

Perussmoothie

Olen koettanut vähentää juustonsyöntiäni ja lisätä hedelmiä ruokavaliooni. Aamusmoothie on osoittautunut ratkaisuksi jolla molemmat hoituvat näppärästi yhdellä kertaa.

Smoothieni on tavallisesti seuraavanlainen:

1 hedelmä: kiivi, luumu, viikuna, ½ mango, ½ papaija, avocado, nektariini, persikka tai mikä muu tahansa helposti soseutuva hedelmä
1 dl kahta eri pakastemarjaa: mansikkaa, mustikkaa, tyrniä, puolukkaa, boysenmarjaa, mustaherukkaa, punaista viinimarjaa, vadelmaa tai mitä ikinä pakastimesi kätköistä löytyykin
½ prk rahkajogurttia tai vaihtoehtoisesti pehmeää rahkaa tai jogurttia
hedelmä(täys)mehua: ananasmehua, omenamehua, mangomehua, porkkanamehua, persikkamehua, omena-mango-passionektaria, appelsiini-ananas-omena-passionmehua tai muuta mieleistäsi mehua

Haluttu hedelmä pilkotaan lohkoiksi ja laitetaan kannun pohjalle. Päälle lisätään puoli purkkia jogurttirahkaa ja desin verran paria eri pakastemarjaa. Kannu täytetään 4 dl:n viivaan asti mehulla ja smoothie soseutetaan sauvasekoittimella tasaiseksi. Smoothie ei pidä säilytyksestä, vaan se kannattaa juoda heti.


Banaania tai banaania sisältäviä mehuja en käytä smoothieissa banaanin hallitsevan makeuden vuoksi. Toisaalta myös sitruksia käytän säästellen, ettei niiden happamuus peitä muita makuja täysin alleen. Mehun määrää en osaa tarkasti arvioida, mutta litran purkkia en saa käytettyä loppuun pelkästään viiden arkiaamun smoothieita tehdessä.

Koeta käyttää erivärisiä marjoja ja hedelmiä samaan smoothieen, karkeasti ottaen saat niistä eri vitamiineja ja ravintoaineita. Jonkun ainesosan olisi hyvä olla aavistuksen happamampi jotta smoothien maku pysyy raikkaana, esim. puolukka taittaa persikkamehun makeutta. Rahkajogurtti on pelkkää jogurttia proteiinipitoisempaa, mutta jättää smoothien juoksevammaksi kuin pelkän rahkan käyttö. Rohkeasti kokeilemalla löydät omat suosikkiyhdistelmäsi, vaikka harvoin täsmälleen samaa juomaa tuleekaan monena aamuna juotua.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Mangotofu

Parasta tofua ikinä, vaikka itse sanonkin! Resepti koostuu aineksista mitä erilaisissa mangotofuissa monesti käytetään. Pyrin saamaan ruoasta enemmän pirteän raikkaan kuin makean, ja mielestäni onnistuin siinä hyvin. Voit korvata maissijauhon muillakin suurusteilla, käytin sitä mitä kaapissa oli. Korianterikammoisille esimerkiksi persilja voisi toimia vaihtoehtoisena yrttinä.


4 annosta

reilu pala tuoretta inkivääriä
250 g tofua
öljyä
1 kypsä mango
3 dl vettä
2 dl mangomehua
½ rkl maissijauhoja
1 rkl kasvisfondia
vajaa rkl vahvempaa chilikastiketta
1 rkl soijakastiketta
1 rkl omenaviinietikkaa
1 tlk tomaattipyreetä
½ sitruuna
tuoretta korianteria

Hienonna inkivääri ja paista sitä hetken aikaa öljyssä pannulla. Kuutioi tofu, lisää pannulle ja paista kunnes palat ovat saaneet kauttaaltaan väriä. Kuori mango. Minä viillän veitsellä ristikkäiset viillot kokonaan hedelmän ympäri, irrotan lohkot toisistaan, revin kiven irti ja nyljen lohkojen kuoret tarpeen mukaan veitsellä autellen. Kuutioi mango suunnilleen samankokoiseksi kuin tofu. Laita puolet mangokuutioista kannuun tai isoon astiaan. Lisää 3 dl vettä, 1,5 dl mangomehua ja 1 rkl kasvisfondia mangopalojen sekaan ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää mangosose pannulle ja anna kiehahtaa. Sekoita maissijauhot ½ dl:aan mangomehua ja kaada suurus hiljalleen pannulle. Anna kastikkeen kiehua muutaman minuutin ajan kunnes se sakeutuu. Mausta chilikastikkeella, soijakastikkeella, omenaviinietikalla ja tomaattipyreellä. Halkaise sitruuna ja purista toisen puolikkaan mehu pannulle. Lisää vielä toinen puoli mangokuutioista pannulle. Jos kastike on liian sakeaa voit tarvittaessa lisätä vettä. Mango saa jäädä napakaksi, joten kuumennus ilman sen pidempää kypsentämistä riittää. Silppua lopuksi tuoretta korianteria pannulle ja tarkista suola. Tarjoa esimerkiksi jasmiini- tai basmatiriisin kanssa. Voit vielä koristella annoksen tuoreella korianterilla.

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Teriyaki-seitan

Edellisessä seitan-kokeilussani mausteet eivät vielä menneet täysin nappiin. Mietin miten haluaisin seuraavan aterian maustaa ja mielessäni kävi jokin täyteläinen ja soijainen kastike. En ollut ainoa joka oli asiaa miettinyt, sillä erilaisia teriyaki-seitanin reseptejä löytyi netistä paljon. Samalla opin paljon uutta teriyakista. Teriyakilla ei tarkoiteta sitä maustekastikepulloa minkä me löydämme ruokakaupoista, vaan japanilaista ruoanvalmistustapaa jossa ruoka paahdetaan tai grillataan makeassa soijakastikkeessa, taressa. Teri tarkoittaa kiiltoa, joka tulee sokeria sisältävästä kastikkeesta ja yaki ruoanvalmistustapaa grillaten tai paahtaen. Peruskastikkeeseen tulee ainoastaan soijaa, miriniä ja sokeria. Inkivääriä lisätään toisinaan teriyakikastikkeeseen, mutta valkosipuli ei siihen perinteisesti kuulu.

Halusin tehdä mahdollisimman simppelin kastikkeen perusmauista, vaikka netistä kaikenlaisia variaatioita löytyikin. Ajatus inkivääristä jäi kuitenkin kutkuttamaan, joten käytin sitä seitanin valmistuksessa. Laitoin ruokaan vielä herkkusieniä ja vihreitä papuja ja tarjosin basmatiriisin, chiliananaksen ja paistetun paksoin kanssa. Tämä seitan onnistui makujensa puolesta paljon paremmin kuin edellinen, mutta kastiketta tuli tehtyä liikaa ja rapeus jäi puuttumaan seitanpalojen pinnasta. Kirjoitan ohjeen sen mukaan miten ruoka olisi kannattanut valmistaa.


4 annosta

Seitan

2,5 dl gluteenijauhoja
1,25 dl gramjauhoja eli kikhernejauhoja
1 tl kasvisliemijauhetta
1 tl inkiväärijauhetta
1 rkl soijakastiketta
1,25 - 1,5 dl vettä

Keitinliemi

1 - 1,5 l vettä
1 kasvisliemikuutio tai 1,5 rkl kasvisfondia
0,25 dl soijakastiketta
n. 5 cm pala tuoretta inkivääriä

Teriyaki-kastike

0,5 dl soijakastiketta
0,5 dl miriniä
1 rkl sokeria

Lisäksi

1 rs (200 g) herkkusieniä
125 g papuja
öljyä

Laita keitinliemen vesi kiehumaan kattilaan. Kuori inkivääri ja viipaloi se palasiksi. Lisää inkivääri kattilaan ja mausta liemi. Sekoita jauhot, kasvisliemijauhe ja inkiväärijauhe keskenään. Lisää soijakastike ja vesi. Vaivaa taikinaa muutama minuutti ja muotoile pitkulaiseksi. Leikkaa taikina kahdeksaan osaan, paina palat litteiksi ja leikkaa jokainen pala vielä kolmeen osaan. Palaset tarttuvat jonkin verran toisiinsa kiinni ollessaan leikkuulaudalla päällekkäin. Lisää seitanpalat yksitellen kiehuvaan keitinliemeen. Keitä noin puoli tuntia. Tee sillä välin teriyaki-kastike. Kiehauta kastikkeen ainesosat kattilassa, pienennä lämpöä ja anna kiehua hiljalleen noin viisi minuuttia. Valuta keitetyt seitanpalat lävikössä ja poista inkiväärinpalat. Marinoi seitanpaloja teriyaki-kastikkeessa seuraavaan päivään. Lisää sienet ja pavut seitanin joukkoon ja pyörittele niitä kastikkeessa. Paista öljyssä pannulla kunnes seitan on rapeapintaista. Tarjoa riisin ja kasvislisukkeiden kanssa.

Paistetut tai grillatut chiliananaslohkot

Nyt ollaan vähän niillä rajoilla onko kyseessä resepti ollenkaan. Mietin silti ettei kaikille välttämättä ole tullut mieleen yhdistää ananasta ja chilikastiketta keskenään. Käytä ananakseen kastiketta josta löytyy tulisuutta, mutta jota saa myös helposti levitettyä kauttaaltaan ananaspalojen päälle. Oikein vahvat kastikkeet joita annostellaan tipoittain, eivät ehkä ole käytännöllisimpiä (eivätkä parhaan makuisia) tässä. Liian miedoista taas ei saa potkua ruokaan ja paksu kastikekerros tuppaa pikemminkin kärvähtämään kuumalla pannulla tai grillillä.

Käytin tähän lisukkeeseen punakorkkista Flying Goosen Sriracha hot chilli-kastiketta, joka on mielestäni sopivan vahvaa ja samalla myös raikkaan makuista. Flying Goosen kastikkeita on mielestäni nimen tai etiketin perusteella hieman vaikea erottaa toisistaan. Extra garlic-kastikkeissa on vaalea korkki ja valkosipulinkuva ja vihreäkorkkiset kastikkeet joissa kuvaa ei ole, ovat punakorkkisia miedompia ja sisältävät myös valkosipulia. Muille makukastikkeille on vielä omat korkinvärinsä. Jos kaipaat tätä tujumpaa kastiketta, niin samasta sarjasta löytyy punakorkkisena myös Sriracha superhot chilli-kastike. Käytä ruokaan toki sitä kastiketta mistä itse eniten pidät, tämä oli vain esimerkkinä omaa suosikkiaan vielä hakeville. Itse en kuitenkaan lisäisi valkosipulia sisältävää kastiketta ananakseen.


1 ananas
pari ruokalusikallista chilikastiketta
suolaa
(öljyä)

Leikkaa ananaksen päädyt pois ja halkaise ananas pystysuunnassa kahtia. Kuori kumpikin puolikas veitsellä. Leikkaa puolikkaat neljään lohkoon, niin että kova sisus jää lohkojen terävään kulmaan. Leikkaa kulmista kova keskiosa pois. Käännä ananaslohkot pitkittäin ja leikkaa neljään osaan. Siirrä ananakset kulhoon ja lisää maun mukaan chilikastiketta ja suolaa. Sekoita mausteet tasaisesti ja anna maustua kymmenisen minuuttia. Paista ananakset öljyssä kuumalla pannulla kunnes ne saavat väriä tai grillaa raidallisiksi.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Minttucouscous kalamata-oliiveilla ja cashewpähkinöillä

Idea tähän couscousiin lähti kotona olleesta minttupuskasta, jonka halusin saada käytettyä loppuun. Mielestäni maut osuivat kivasti kohdilleen tässä lisukkeessa. Makumaailma on Marokon suunnalta, mutta resepti omasta päästäni, joten ruoka tuskin on täysin autenttista. Tarjosin couscousin jogurttimarinoidun paistetun tofun kanssa.


3 annosta

80 g cashewpähkinöitä
2,5 dl vettä
ripaus suolaa
2,5 dl couscousia
1 rkl oliiviöljyä
½ sitruunan mehu
1,5 dl kalamata-oliiveja
2 rkl tuoretta minttua silputtuna
rouhittua mustapippuria

Paahda cashewpähkinöitä kuivalla pannulla ja siirrä sivuun. Kiehauta vesi ja suola kattilassa ja nosta kattila liedeltä. Lisää couscous ja anna hautua kannen alla noin viisi minuuttia. Tarkista tarvittaessa keitto-ohje couscousin pakkauksesta. Kun kaikki vesi on imeytynyt suurimoihin, lisää oliiviöljy ja sekoita ilmavaksi. Lisää sirtuunamehu, cashewpähkinät, oliivit, minttu ja mustapippuri ja sekoita coucousin joukkoon. Siirrä kattila takaisin liedelle ja kuumenna samalla sekoittaen. Tarjoa marokkolaisen ruoan lisukkeena. Ripottele halutessasi vielä tuoretta minttua couscoucin päälle.

Savoy

Kävimme ystävieni kanssa viime kesänä ensimmäistä kertaa Savoyssa syömässä. Illallinen oli todella mieleenpainuva niin ruoan, palvelun kuin tunnelmankin osalta. Päätimme, että illasta Savoyssa tulee meille uusi kesäperinne. Jos lompakko sallisi, niin voisin toki käydä useamminkin. Meille osui jälleen kaunis sää ja pääsimme ulos terassille syömään. Palvelu oli ensiluokkaista olematta kuitenkaan jäykkää. Päinvastoin, monessa vähemmän hienossa ravintolassa on paljon virallisempi tunnelma. Kiireestä ei ollut tietoakaan ja asiakkaan annettiin nauttia jokaisesta tilaamastaan ruoasta ja juomasta. Hauskana yksityiskohtana saimme pöydän laitoihin koukut käsilaukkuja varten.

Aperitiivina join lasillisen cavaa ja keittiö tarjosi tervehdykseksi gazpacho-keiton. Keiton maut olivat kyllä ihanat, mutta kylmät keitot ovat minulle muuten epämieluisia syödä. Minulla jäikin alkukeitto vähän lusikankärjeltä maisteluksi. Viinilistaa emme nähneet jälleen koko illan aikana, vaan sommelier tuli kertomaan suosituksiaan jokaiselle ruokalajille. Meiltä aina tuttavallisesti kyseltiin haluaisimmeko keskustella viineistä vielä Oton kanssa. Alkuun tilasin salaatin Savoyn kattopuutarhan omista antimista. Salaatti oli täynnä erilaisia puhtaita makuja: pähkinäisiä pinjansiemeniä, sitruunaista porkkanaa, voimakkaan basilikaista salaattia. Ja ne tomaatit! Hämmästelin jo viime kesänä miten niin yksinkertainen ruoka kuin tomaatti voi olla niin makeaa ja hyvää. Tältä tomaatit ovat varmaankin maistuneet ennen kuin lajikkeet on jalostettu kestämään kuljetusta ja kolhuja. Alkuruoan kanssa join valkoviiniä, joka kuitista löytyy yksinkertaisesti rypäleen nimellä Rotgipfler. Viini oli heille uutta kokeiluerää, eikä sitä löydy ravintolan viinilistaltalta. En ole aiemmin vastaavan makuista viiniä juonut, mutta maultaan se oli kuivaa, hapokasta ja aavistuksen hedelmäistä.

Pääruoaksi tilasin savustettua siikaa, tillillä maustettuja kesän vihanneksia ja savukalalientä. Perunat ja liemi lisättiin annokseen vasta pöydässä. Jälleen ruoassa pelattiin yksinkertaisilla raaka-aineilla. Rapskat vihannekset toivat vastapainoa suolaiselle liemelle ja kala oli paistettu juuri sopivaksi. Myös tästä annoksesta löytyi erilaisten kastikkeiden ja lisukkeiden muodossa laaja valikoima erilaisia toisiaan täydentäviä makuja. Pääruoan viininä join espanjalaista Bodegas Lausin viinitilalta tulevaa Flor de Gewürztramineria. Sommelier kertoi viinin kukkaisuuden toimivan annoksen savun maun kanssa hyvin yhteen. Viini oli silti kuiva ja raikas. Minä en ole mikään suuri viiniasiantuntija, lähinnä tiedän mistä pidän ja mistä en. Jokainen viini maistatettiin laseittainkin tilattaessa ja kerrankin jäi sellainen fiilis, että kehtaisi sanoa jos joku viineistä ei olisi ollut yhtään omaan makuuni. Ei sillä, mielestäni viinit menivät ihan nappiin.

Ennen jälkiruokaa saimme toisen keittiön tervehdyksen: tuoreita marjoja, mascarponejäätelöä ja mansikkakeittoa. Jälkiruoaksi tilasin kesän punaisia marjoja. Jälleen hämmästelin miten marjat voivat maistua niin ihanilta, aivan lapsuuden kesiltä. Missä on se salainen paikka jossa Savoyn tomaatit ja vadelmat kasvavat? Jälkiruoka-annokseen kuului mansikkaa, vadelmaa, marinoitua kirsikkaa, sorbettia, marenkilevyjä, hyytelöä, orvokin terälehtiä ja kahta eri kastiketta. Jälkiruokaviini oli minulle jälleen täysin uusi makuelämys. Viini tuoksui melko makealle, mutta ensisiemailu suussa olikin pirskahtelevaa hedelmäkarkkia. Viini oli Italian I Vignaioli di S. Stefanon tilalla valmistettua Moscato d'Astia, mietoa, noin kuusiprosenttista helmeilevää jälkiruokaviiniä. Tämänkin käynnin jälkeen Savoy pysyi sinä ravintolana, johon kaikkia muita vertaa. Palvelussa tuntui että kaikki yksityiskohdat on huomioitu: pöydästä poistuttaessa lautasliina vaihdetaan uuteen, hissi tilataan puolestasi, tarjoilija hakee takin pöydästä ja sen saa eri henkilöltä narikasta takaisin vain pyytämällä takkiaan, ilman mitään lappusia tai kuvailuja. Sanoisin iltaa Savoyssa melko täydelliseksi kesäillaksi.

SALAATTI SAVOYN OMAN KATTOPUUTARHAN ANTIMISTA

SAVUSTETTUA SIIKAA, TILLILLÄ MAUSTETTUJA KESÄN VIHANNEKSIA JA SAVUKALALIENTÄ

KESÄN PUNAISIA MARJOJA…

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Intialaisittan maustetut tofupihvit

Inspiroiduin tähän ruokaan kun näin tofu-cashewpähkinäpihvit Chocochilin blogissa. Jauhetusta cashewpähkinästä tuli välittömästi nepalilainen ruoka mieleen ja ruoanlaiton lomassa ruoka jalostui ehkä enemmän intialaistyyppiseksi. Kuivina käytetyt mausteet olivat kaikki tuttuja Nepalilaista kasvisruokaa-kurssilta, jolla kävin viime keväänä. Samalla kurssilla nepalista tullut opettajamme kertoi, etteivät nepalilaisissa ravintoloissa tarjoiltavat tandooriruoat tavallisesti kuulu heidän ruokakulttuuriinsa. Tähän ruokaan kuitenkin laitoin tandooricurrytahnaa mausteeksi ja sidosaineeksi. Totesin että kaikkia muitakin mausteita taitaa löytyä intialaisesta keittiöstä, joten nimesin tämän intialaistyyppiseksi.


3 annosta

1 tl jeeran eli juustokuminan siemeniä
1 tl fenugreekin eli rohtosarviapilan siemeniä
½ tl jauhettua korianteria
½ tl suolaa
1 dl cashewpähkinöitä
250 g tofua
1½ rkl currytahnaa
1 rkl öljyä
½ dl korppujauhoja
½ dl vehnäjauhoja
öljyä

Paahda juustokuminan ja rohtosarviapilan siemeniä kuivalla pannulla kunnes ne muuttuvat kullanruskeiksi. Jauha siemenet mortterlissa ja lisää sekaan korianteri ja suola. Jauha cashewpähkinät morttelissa tai tehosekoittemissa. Sekoita mausteet pähkinäjauheen sekaan. Murenna tofu käsin ja yhdistä pähkinämausteseokseen. Sekoita joukkoon öljy ja currytahna. Lisää vielä venhäjauhot ja korppujauhot massan sekaan ja muotoile pihveiksi. Minä tein tästä annoksesta yhdeksän tofupihviä. Paista molemmin puolin öljyssä pannulla. Tarjoa esimerkiksi kurkkuraidan ja basmatiriisin kanssa.

torstai 12. heinäkuuta 2012

Kurkkuraita

Tämä on hyväksi todettu resepti raitakastikkeelle. Kurkkua on reilunpuoleisesti, sillä tykkään että raidassa on purutuntumaa. Käytin kastikkeeseen turkkilaista jogurttia, mutta voit käyttää jotain ohuempaakin jogurttia jos sinulla sattuu olemaan sellaista kotona. Kierrä kuitenkin rasvattomat jogurttipurkit kaukaa.Tavallisen suolan asemasta raitakastikkeessa käytetään monesti mustaa suolaa. Viimeeksi Vii Voanissa hypistelin suolakidepussia kädessäni, mutta jätin pussin kuitenkin kauppaan. Suolassa pitäisi olla rikistä peräisin oleva kananmunamainen maku sekä aavistus savua. Ehkäpä ensi kerralla rohkaistun ostamaan tätä suolaa kokeiluun.


2 - 4 annosta

2 dl jogurttia
½ kurkku
1 tl jeeran eli juustokuminan siemeniä
10 lehteä tuoreesta mintusta
ripaus cayennepippuria
½ tl paprikajauhetta
suolaa
rouhittua mustapippuria

Siirrä jogurtti isompaan astiaan. Pese kurkku ja leikkaa siitä puolet. Halkaise puolikas kurkku pituussuunnassa ja kaavi siemenet pois. Greippilusikka on erinomainen apuväline siementenpoistossa. Raasta kurkku karkeaksi raasteeksi ja painele raasteesta ylimääräiset nesteet pois tiheässä siivilässä. Lisää raaste jogurtin joukkoon. Paahda juustokuminansiemeniä kuivalla paistinpannulla, kunnes ne muuttuvat kullanruskeiksi. Jauha juustokumina morttelissa. Mikäli et löydä kokonaisia juustokuminansiemeniä, niin käytä valmista jauhetta sen asemasta. Pinoa irtirevityt mintunlehdet päällekkäin ja tee niistä rulla, jonka viipaloit. Lisää jauhettu juustokumina, silputtu minttu ja muut mausteet kastikkeeseen. Tarjoa intialaisen ruoan lisukkeena.

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Tulinen tuorejuustokastike katkaravuista


Tämä resepti on muokattu Kulinaristin viiden vuoden takaisesta ohjeesta. Kastikkeessa yhdistyy kivasti chilin tulisuus, tuorejuuston pehmeys ja tomaatin raikkaus. Käytin ruokaan noin kaksi kolmasosaa habanerosta ja mielestäni se toi sopivan lämmön, ilman että tulisuus olisi alkanut peittää miedompia makuja ruoasta. Valitse chili kuitenkin oman makusi mukaan. Kastikkeen nestemäärä tuntuu aluksi vähän hurjalta kun miettii kermaa ja tuorejuustoa yhdessä, mutta lopputulos on juuri sopiva ainakin omaan suuhuni.


4 annosta

1 valkosipulin kynsi
1 tuore chili
öljyä
3 tomaattia
2 dl kermaa
200 g (isompi rasia) pippuriseostuorejuustoa
suolaa
rouhittua mustapippuria
paprikajauhetta
½ sitruunan mehu
1 tlk tomaattipyreetä
tuoretta persiljaa
n. 250 g katkarapuja

Hienonna valkosipulinkynsi ja chili. Paista niitä hetki öljyssä pastinpannulla. Pilko tomaatit kuutioiksi ja lisää pannulle. Paista hetki sekoitellen ja lisää kerma ja tuorejuusto. Kuumenna kastiketta kunnes tuorejuusto on täysin sulanut. Lisää tomaattipyree. Puolita sitruuna ja purista sen mehu pannulle. Mausta ruoka suolalla, pippurilla ja paprikajauheella. Anna ruoan hautua hetken aikaa ja lisää viimeisenä katkaravut ja silputtu persilja. Jatka kypsentämistä kunnes ravut ovat kuumenneet. Älä kypsennä liian pitkään etteivät ravut sitkisty. Tarjoa munaa sisältävän nauhapastan kanssa.

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Paistettu paksoi

Kävin tänään Vii Voanissa ostoksilla ja vihanneskaappien kohdalla paksoit, toiselta nimeltään pinaattikiinankaalit, osuivat houkuttelevina silmiini. Tämän tyyppistä lisuketta olen saanut Gaijinissa ja valmistin paksoit näiden mielikuvien pohjalta. En ole varma sisälsikö Gaijinin paksoi inkivääriä, vai onko se vain omaa toiveajatteluani. Tähän reseptiin sitä kuitenkin laitoin. Paistettu paksoi on todella nopeaa, helppoa ja ennen kaikkea hyvää!


2 annosta

1 valkosipulinkynsi
pala tuoretta inkivääriä
öljyä
3 paksoita
1 rkl soijakastiketta

Hienonna valkosipulinkynsi ja kuorittu inkivääri. Laitoin tähän annokseen noin kaksi teelusikallista pilkottua inkivääriä. Paista valkosipulia ja inkivääriä hetken aikaa pannulla. Revi paksoin lehdet irti toisistaan ja lisää pannulle. Paista hetken aikaa sekoitellen ja lisää soijakastike. Anna kypsyä kannen alla muutama minuutti. Tarjoa lisäkkeenä ruoalle.

Currykastike

Etsin jotakin uutta jujua currykastikkeeseen ja Kotikokin annen ja amelia-:n innoittamana lisäsin siihen tällä kertaa juustoraastetta. Käytin kastikkeeseen mozzarella-emmentalsekoitusta, joka ainakin minulla jätti kastikkeen melko venyväksi. Surautinkin kastikkeen lopuksi tasaiseksi sauvasekottimella ja  kuumensin uudelleen lähelle kiehumispistettä. Tein kastikkeen alunperin hernekotleteille, mutta sitä jäi sen verran yli että söin sitä vielä broilerin fileeleikkeiden, jasmiiniriisin ja paistetun paksoin kanssa.



4 annosta

1,5 rkl voita
0,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl currya
1 tl kurkumaa
1 rkl kanafondia + 3 dl vettä
2 dl kermaa
1 dl juustoraastetta
ripaus valkopippuria

Sulata voi kattilassa. Sekoita curry ja kurkuma vehnäjauhoihin ja lisää kattilaan. Sekoita vispilällä voista ja jauhoista tasainen suurus. Lisää vettä hiljalleen sekoittaen kattilaan ja mausta kanafondilla. Keitä kastiketta pari minuuttia kunnes se saostuu. Madalla lämpöä ja lisää kerma muutamassa osassa. Lisää joukkoon vielä juustoraaste ja mausta valkopippurilla. Kun juusto on sulanut voit tasoittaa kastikkeen sauvasekoittimella tai jättää sen makusi mukaan venyvämmäksi. Kuumenna kastike vielä lähelle kiehumispistettä.
 

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Hernekotletit

Minä bongasin tämän purkkihernarista tehtävän reseptin Sillä Sipulin blogista, mutta ohje on alun perin Jere Niemisen Herne rokkaa – herneruokakirjasta. Näyttäisi aika moni muukin bloggaaja tätä kokeilleen. Suurinta päänvaivaa aiheutti se minkä kanssa näitä pihvejä söisin. Pelkkä hernepihvi ja peruna kuulostaa jokseenkin kuivalta, mutta mikähän kastike sopisi hernekeiton lisukkeeksi. Päädyin lopulta tekemään currykastiketta kotlettien kaveriksi. Sekä Yrttipurkki että Kädenvääntöä pitivät alkuperäisen ohjeen viittä pihviä per tölkki liian paksuina ja samaa olin itsekin tuumaillut, joten tein yhdestä tölkistä kahdeksan pihviä. Lisäilin myös suolaa ja pippuria korppujauhoihin, mutta suolan olisi voinut jättää väliin. Pihvien maku oli yllättävän hyvä ja mielestäni currykastike sopi pihveille. Kotlettien sinappi oli jääkaapissani entuudestaan ollutta Auran sinappi dijonia.


2 annosta

1 tlk Pirkan lihatonta luomuhernekeittoa
sinappia
korppujauhoja
rouhittua mustapippuria
voita

Tee hernekeittopurkin pohjaan reikä esimerkiksi pestyllä ruuvimeisselillä. Avaa kansi ja puhalla keitto ulos pohjaan tekemäsi reiän kautta. Minä puhalsin keiton leikkuulaudan päällä ylhäältä alaspäin. Laita paistinpannu kuumenemaan ja lisää voinokare pannulle. Pursota sinappia leikkuulaudalle ja laita mustapippurilla maustetut korppujauhot asetille. Leikkaa hernekeitto kahdeksaksi pihviksi. Sivele sormin sinappia pihveihin ja kieritä ne kauttaaltaan maustetuissa korppujauhoissa. Nosta pannulle ja paista voissa rapeaksi kummaltakin puolelta. Tarjoa esimerkiksi uusien perunoiden ja currykastikkeen kanssa.

Ryan Thai


Ryan Thai oli minulle uusi tuttavuus. Kävimme syömässä ravintolassa lauantai-iltana noin kymmenen hengen porukalla. Ravintola oli puolityhjä lukuun ottamatta thaimaalaisista koostunutta synttäriporukkaa, joille oli varattu kabinetti ja buffet-ruoka ravintolan perälle. Kabinetti ei vaikuttanut yhtään hassummalta vaihtoehdolta illanviettoihin isommalla porukalla. Palvelu oli yllättävänkin sujuvaa siihen nähden että osa ruokailijoista söi valmiista ryhmämenusta ja osa tilasi omia annoksiaan.

Tilasin alkuun Tom Yam-keiton äyriäisillä. Annos oli kahdella chilinkuvalla varustettu ja harvinaista kyllä annoksen pystyi jopa sanomaan olleen tulinen. Ei nyt missään suun poltteluissa vielä menty, mutta oikein mukavan lämmön sai suuhun annoksen chilistä. Keitossa oli sattumina kuivattua chiliä, joka oli vahvempaa kuin sekaan silputtu tuore punainen chili. Keiton maku oli muuten kivan sitruksisen raikas ja täytteitä oli monipuolisesti ja runsaasti. Pääruoaksi tilasin paistettua kanaa ja tuoretta inkivääriä. Jälleen annos oli oikein toimiva, joskin hieman suolainen kokonaisuus. Ruoalla oli yksi chilinkuva ja se olikin paljon alkukeittoa miedompaa. Muiden annostani maistelleiden tuomio oli, että inkiväärikanassa oli enemmän potkua kuin ryhmämenun kahden chilin annoksissa. Hirveän orjallisesti ei siis kannata niitä chilinkuvia katsella. Annoksen vihanneksiin oli jätetty sopiva suutuntuma ja tuoretta inkivääriä oli reippaasti.

En ole järin suuri makean ystävä, joten skippasin tämän ravintolan jälkiruoat. Muut seurueesta tilasivat friteerattua ananasta ja banaania jäätelön kanssa. Jälkiruoka-annokset olivat todella isoja ja friteerauskuori oli kuulemma rapeampi kuin kiinalaisravintoloiden vastaavissa annoksissa. Kaiken kaikkiaan koko seurue oli tyytyväinen illan ravintolavalintaan. Ruoan kanssa jaoimme pari pulloa Prins Oliver-valkoviiniä. Viiniä myydään Alkossa hanapakkauksissa ja se on osoittautunut suosikkivalkkarikseni kun järjestän juhlia tai illanistujaisia. Laskua kahdelle ruokalajille juomineen kertyi ainoastaan reilut kolmekymppiä.


lauantai 7. heinäkuuta 2012

Grillipizzat


Vihdoinkin päästään asiaan tässä blogissa eli juustoon ja oliiveihin. Grillipizzat ovat tänä kesänä herätelleet kiinnostustani. Kesäkuun Glorian ruoka ja viini -lehdessä (6/2012) valmistettiin grillipizzoja ja hieman myöhemmin kaverini kehui Pastanjauhajien reseptillä tekemiään pizzoja grillissä. Pakkohan se oli itsekin päästä näitä kokeilemaan. Pizzoja varten tein valmiiksi tomaattikastikkeen ja yhden annoksen pizzataikinaa, jonka jaoin neljään osaan ja kaulin pyöreiksi pohjiksi. (Tai no, tarpeeksi pyöreiksi minulle.) Resepteissä kehotettiin grillaamaan keskilämmöllä, mutta kaverini sanoi saaneensa paremman tuloksen tätä miedommalla lämmöllä. Laitoin kaasugrillin lähes pienimmälle lämmölle, joka tuntui olevan vähän liian vähän ja lisäsin grillauksen aikana lämmön lähemmäs keskilämpöä. Pohjaa olisi ensimmäisessä paistossa voinut grillata kauemminkin, sillä täytetty pizza oli täysin mahdoton saada lastan avulla grilliin ja pizzat venähtivät vähän pitkulaisiksi kun nostelin niitä käsin reunoista kiinni pitäen. Pizzojen maku oli erinomainen ja pohja rapsakampi kuin ikinä olen sähkökäyttöisessä uunissa saanut. Näitä tullaa tekemään uudestaan!




4 ruokalautasen kokoista pizzaa

1 annos pizzapohjataikinaa
oliiviöljyä
½ annosta tomaattikastiketta
2 mozzarella-palloa
kapriksia
vihreitä oliiveja
kalamata-oliiveja
juustoraastetta
tuoretta basilikaa

Keitä tomaattikastike ja soseuta se tasaiseksi sauvasekoittimella. Pizzoihin menee noin puolikas annos kastiketta ja lopun voit pakastaa seuraavaa pizzapäivää varten. Valmista pizzapohjataikina ja jaa se neljään osaan. Venytä ja kauli taikina pyöreiksi ohuiksi pohjiksi. Öljyä pizzapohjat molemmin puolin oliiviöljyllä. Laita grilli kuumenemaan ja paista pizzapohjia muutaman minuutin ajan hieman alle keskilämmöllä. Grillien lämpötiloissa voi olla vaihtelua, joten katso sopiva lämpö missä pohja saa vähän väriä mutta ei pala. Uskalla kuitenkin paistaa pohjaa rapsakaksi, sillä se helpottaa pizzan käsittelyä jatkossa. Nosta pizza pois grillistä ja käännä paistopinta ylöspäin. Valele tomaattikastiketta pizzalle ja täytä se mozzarella-viipaleilla, oliiveilla, kapriksilla ja juustoraasteella. Siirrä pizzat takaisin grilliin isoa paistinlastaa tai käsiä apuna käyttäen ja paista reilut viisi minuuttia kannen alla. Kansi pitää lämmön sisällään jolloin juusto sulaa nopeammin pizzan päälle. Toisessa paistossa pohjan raa’aksi jäänyt puoli saa värin pintaansa. Kun pizzat ovat valmiita, nosta ne grillistä ja ripottele päälle basilikanlehtiä. Nauti. Täytteiden asettelusta ja kattauksesta kaikki kiitos ja kunnia ruokaseuralle. Kiitokset myös tuliaisviineistä. Suosittelen muillekin pizzan kaveriksi mukavan täyteläistä ja hedelmäistä El Tesoro Monastrell Shiraz luomupunkkua. 

Pizzapohja


Leipominen ei ole vahvin lajini. Pizzapohjat kuitenkin onnistuvat minulta yllättävä hyvin. En yleensä juuri mittaile aineksia, mutta tätä kirjoitusta varten koetin pitää mitat käden ulottuvilla. Normaalisti teen pizzapohjan suunnilleen niin, että sekoitan pussin kuivahiivaa ja reiluhkosti suolaa arvilta neljään desiin vehnäjauhoja. Lisään kolme desiä vähän kättä lämpimämpää vettä ja kunnon lorauksen oliiviöljyä ja sekoitan ruokalusikalla tasaiseksi. Lisään vehnäjauhoja ja vaivaan taikinaa kunnes se ei enää tartu käsiin. Tässä sama auki purettuna mittojen kanssa:

1 pellillinen tai 4 ruokalautasen kokoista pizzaa

9½ dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 ps kuivahiivaa
2 rkl oliiviöljyä
3 dl lämmintä vettä

Mittaa neljä desilitraa vehnäjauhoja kulhoon. Sekoita suola ja hiiva jauhoihin. Lisää vesi ja sekoita ruokalusikalla tasaiseksi. Lisää myös öljy ja sekoita taikinan joukkoon. Lisää hiljalleen vielä noin kolme ja puoli desilitraa vehnäjauhoja taikinaan ja vaivaa taikinaa kunnes se ei enää takerru käsiin kiinni. Peitä kulho liinalla (minulla ei ole erillisiä nostatusliinoja, vaan käytän puhdasta keittiöpyyhettä) ja anna taikinan kohota noin kaksinkertaiseksi. Taikinan pitäisi kohota kolmessa vartissa. Vaivaa vielä hetki taikinaa nostatuksen jälkeen ja kauli pellille tai jaa neljään osaan ja kauli pyöreiksi. Täytä pizza ja paista se valintasi mukaan uunissa tai grillissä.

torstai 5. heinäkuuta 2012

Tomaattikastike


Tämä kastike sopii pastakastikkeen pohjaksi, kastikkeeksi lasagneen ja siitä saa myös pizzan tomaattikastikkeen hurauttamalla sen sauvasekoittimella sileäksi. Kastike syntyi omien kokeiluideni pohjalta, joihin kokkituttuni antoi panoksensa vinkkaamalla tomaattipyreen ja sokerin lisäämisestä. Jos haluat vahvemman yrtin maun, lisää myös tuoretta oreganoa kastikkeeseen.


 4 annosta

1 valkosipulinkynsi
öljyä
1 tlk kuorittuja tomaatteja ja puolikkaan tölkin verran vettä
1 tlk tomaattipyreetä
1 kasvisliemikuutio tai 1,5 rkl kasvisfondia
1 rkl sokeria
1 tl Santa Maria Pasta Basilico-mausteseosta
ripaus chilijauhetta
rouhittua mustapippuria
tuoretta basilikaa

Pilko valkosipulinkynsi ja paista sitä hetki öljyssä pannulla. Lisää muut aineet basilikaa lukuun ottamatta. Anna hautua kannen alla n. 30 – 45 minuuttia kunnes tomaatit hajoavat täysin kauhalla kokeiltaessa. Lisää silputtu basilika, sekoita kastike tasaiseksi ja soseuta halutessasi sauvasekoittimella.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Kukkakaaliporkkanacurry

Tämän reseptin juuret johtavat Yhteishyvän Ruoka -lehteen.  Mielestäni reseptissä oli alun perin vähän kummalliset mittasuhteet raaka-aineilla ja turhan pitkä kypsennysaika. Teinkin tämän reseptin pohjalta enemmän omaan makuuni sopivan aterian. Monen kaupan currytahnavalikoimia tuntuvat hallitsevan Thai-tyyliset tahnat. Rajahin Mild Curry Paste jäi kertakokeiluun tympeän makunsa vuoksi. K-marketista löytyi tällä kertaa kaksikin sopivankuuloista currytahnaa joista valita: Vindaloo curry ja Tandoori curry. Molemmat tahnat ovat Pirkka-tuotteita ja niistä käytin tähän ruokaan Tandoori currya. Käytin tällä kertaa vihanneksina nipun porkkanoita ja kaksi pientä kukkakaalia sen kummemmin niitä punnitsematta. Uudet tämän kesän porkkanat jätin myös kuorimatta. 


4 annosta

250 g porkkanaa
500 g kukkakaalia
öljyä
1 tl jauhettua juustokuminaa
1 tl korianteria
1 tl juustokuminan siemeniä
½ tl suolaa
ripaus cayennenpippuria
ripaus chilijauhetta
2 rkl currytahnaa
2 rkl makeaa soijakastiketta (esim. Ketjap Manis)
4 dl (iso tölkki) kookosmaitoa

Pese tai kuori porkkanat ja viipaloi ne. Paloittele kukkakaali kukinnoiksi. Kuumenna öljy laakeassa pannussa. Paista kasviksia muutama minuutti. Lisää mausteet ja paista vielä muutama minuutti. Lisää currytahna, soijakastike ja ravistettu kookosmaito ja hauduta kannen alla noin 10 – 15 minuuttia, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Tarjoa basmatiriisin kanssa.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Jerk-seitan


Tämä resepti on käytännössä suoraan Chocochilin blogista, mutta kirjoitan sen tekemieni muutosten kanssa. Seitan on minulle tuttua entuudestaan ainoastaan ravintoloista ja tämä oli ensimmäinen kerta kun sitä kotona kokkailin. Gluteenijauhoja ja gramjauhoja löysin Kampin Ruohonjuuresta. Taikinamassan valmistaminen oli yllättävänkin helppoa ja nopeaa. Taikina ei tarrannut yhtään käsiin, sitko muodostui nopeasti ja plussana taikina tuoksui kivasti herneiltä. Aavistuksen muuttelin ainesosia, en esimerkiksi löytänyt hyvännäköistä chilirouhetta ruokakaupoista ja käytin mieluummin Vii Voanista ostettua chilijauhetta sen tilalla. Lopputuloksena seitanin koostumus oli todella hyvä, murea sisältä ja rapea päältä. Seitaniin tuli kuitenkin jostain hieman kitkerä maku. Tavallista ärtsympi lime? Kotitekoisen seitanin ominaismaku? Tahtoisinkin testata samaa reseptiä toisella tavalla maustaen. Lisäkkeenä tein Chocochilinkin tekemiä limebataatteja sekä juhannuksen ylijäämämaisseja samassa limeöljyssä. Lisukkeiden makeus tasapainotti seitanin makua. 


4 annosta

Seitan

2,5 dl gluteenijauhoja
1,25 dl gramjauhoja (kikhernejauhoja)
1 tl savupaprikajauhetta
1 rkl soijakastiketta
1,25 – 1,5 dl vettä

Keitinliemi

1-1,5 l vettä
2 kasvisliemikuutiota
0,25 dl soijakastiketta
0,25 dl balsamicoa

Jerk-marinadi

2 valkosipulinkynttä
1 rkl kuivattua timjamia
1 tl jauhettua muskottipähkinää
1,5 tl chilijauhetta
1 tl maustepippuria
0,5 tl jauhettua inkivääriä
½ tl suolaa
½ tl sokeria
rouhittua mustapippuria
1 limen mehu
0,5 dl rypsiöljyä

Sekoita jauhot ja savupaprika keskenään. Lisää soijakastike ja vesi. Vaivaa taikinaa muutama minuutti ja muotoile pitkulaiseksi. Leikkaa taikina kahdeksaan osaan, paina palat litteiksi ja leikkaa jokainen vielä kolmeen osaan. Palaset tarttuvat jonkin verran toisiinsa kiinni ollessaan leikkuulaudalla päällekkäin. Kiehauta keitinliemi ja lisää seitanpalat yksitellen. Keitä noin puoli tuntia. Soseuta sillä välin marinadin ainekset esim. sauvasekoittimella. Marinoi seitanpaloja seuraavaan päivään ja paista öljyssä pannulla ruskeiksi ja rapeapintaisiksi.

Limebataatit ja -maissi


Ohje on pienin muutoksin Chocochilin blogin limebataattien ohje. Jos haluat lisäkkeestä vegaanisen, niin vaihda käyttämäni hunaja Elinan käyttämään agavesiirappiin. Minulla on ongelmia saada makeita ainesosia kulutettua kaapeistani, joten käytin mieluummin sellaista mitä minulta jo löytyi. Kuten Chocochilikin, tarjosin tätä Jerk-seitanin lisäkkeenä.

4 annosta

n. 600 g bataattia
4 esikeitettyä maissia
0,25 dl rypsiöljyä
1 rkl juoksevaa hunajaa
1 limen raastettu kuori
0,5 limen mehu
½ tl suolaa
rouhittua mustapippuria

Kuori ja paloittele bataatti. Valmista öljyseos yhdistämällä ainesosat. Pyörittele bataatinpaloja öljyssä ja valele öljyä maissien päälle. Paista kypsäksi 200-asteisessa uunissa. Kypsennysaika riippuu bataattilohkojen koosta. Bataatti kypsyy perunaa nopeammin ja 20 minuuttia voisi olla ohjeellinen aika lohkoille, mutta kokeile aina kypsyys haarukalla.

Tonnikalamunakas


Kello alkaa olla jo yli nukkumaanmenoajan, mutta en ole vielä käynyt edes ruokakaupassa. Mikä olisi todella nopeaa ja helppoa ruokaa? Munakas on pelastanut minut monena kiireisenä hetkenä. Öljyyn säilötty tonnikala helpottaa mielestäni munakkaan kääntämistä, sillä veteen säilötty tuppaa tarraamaan hieman pannuun kiinni.


2 annosta pääruokana tai 4 annosta iltapalana

8 kananmunaa
öljyä
2 tlk tonnikalaa paloina öljyssä
ripaus suolaa
valkopippuria

Kuumenna öljy pannussa. Sekoita kulhossa kananmunien rakenne rikki. Valuta tonnikalat ja lisää kananmunaseokseen. Mausta ja kaada seos pannulle. Paista miedolla lämmöllä kunnes kananmunan reunat ovat hyytyneet myös munakkaan päältä. Käännä munakas leveää paistinlastaa apuna käyttäen. Toiselle puolelle riittää lyhyempi paistoaika. Ruoka on valmis kun muna on juuri hyytynyt. Älä paista liian pitkään, ettei munakas kuivahda.

EDIT 30.7.12: Kuva vaihdettu edustavampaan. Kuvan munakas on tehty puolikkaan annoksen mukaan. 

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Boulevard Social

Kävin lauantaina kahden ystäväni kanssa kokeilemassa Tomi Björckin ja Matti Wikbergin uusimman ravintolan Boulevard Socialin. Ravintola tarjoaa Kreikan, Libanonin, Tunisian, Marokon ja muiden Välimeren ympäristön maiden ruokia. Ruoan tilaaminen takkuili hieman ravintolassa, mikä ei käynnistänyt iltaa parhaalla mahdollisella tavalla. Ravintolan nettisivut eivät maininneet, ettei vain yksi ihminen seurueesta voi ottaa valmista menua ja siinä menivät jo yhden kaverin ruokavalinnat uusiksi. Meillä on melko erilainen ruokamaku kaikilla ja vietimme hyvän tovin arpoen mitkä alku- ja pääruoat sopisivat kaikille. Kun vihdoin saimme päätöksemme tehtyä, kertoi tarjoilija että meillä on liikaa ruokia valittuna ja kolmesta neljään annosta olisi sopiva määrä ruokia kolmelle hengelle. Tämä on mielestäni hienoisessa ristiriidassa nettisivujen kanssa, jotka sanovat: "Jaa välimerellinen, lukuisista pienistä annoksista koostuva ateria seurueesi kesken". Samojen omistajien Farangissa ja Gaijinissahan tilataan enemmän pienempiä annoksia jaettavaksi. 

Ruokalista on jaettu osioihin snacks, to start with, to continue with ja sweets. Alku- ja pääruoilla ei tosin tuntunut olevan juuri eroa annoskoossa tai hinnassa ja annokset saapuivat pöytään valmistumisjärjestyksessä. Alun oliivi ja anjovis oli oikein toimiva paketti. Anjovis oli makeampaa mihin olen tottunut. Varsinaisista ruoista suosikikseni nousi paistettu mustekala paprika-mantelitahnalla, joka löytyi listan alkuruokien puolelta. Rapsakat mustekalat olivat mureita sisältä ja lisuketahnan maut olivat kohdillaan. Pääruokana tilattu lohi tuntui vähän hukkuvan kastikkeeseen, vaikka kastike sinänsä hyvää olikin. Tuoreet marjat ovat aina kivan raikas päätös aterialle. Makeaa pähkinärouhetta olisi voinut annostella vähän säästeliäämmin. Tuntuu että ravintolaa vaivasi vielä pieni alkukankeus. Hyvälle välimerelliselle ruoalle löytyy varmasti paikka Helsingistä, mutta mielestäni vielä ei olla samassa tasossa missä Farang on Kaakkois-Aasian suhteen.

PISTACHIO CRUMBED ANCHOVIES
pistaasipähkinällä maustettua anjovista, vihreää oliivia
FRIED SQUID HEADS `TANQER´
paistettua mustekalaa punainen paprika-manteli
tahna, basilikanlehtiä, mantelia
`FASSI´ PAN FRIED SALMON
pannulla rapeapintaiseksi paistettua lohta,
`fassi´-hunaja dressing, viinirypälettä, omenaa
`ETON MES´ 
kuohkeaa kermaa, marenkia, tuoreita marjoja

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Avocadokastike

Sain tämän kastikkeen reseptin tädiltäni, mutta sen varhaisemmasta alkuperästä minulla ei ole tietoa. Olennaisinta on, että käytät kypsää avocadoa jonka pinta tuntuu hieman pehmeältä kokeiltaessa. Olen malttamattomuuksissani koittanut kastikkeentekoa myös raa’asta yksilöstä ja kastike jäi melko rakeiseksi ja mauttomaksi. Chilinä käytän useimmiten habaneroa. Sitruunamehu estää avocadon tummumista, mutta sama vaikutus tuntuu olevan myös crème fraîchella. Jätin kerran crème fraîchen lisäämättä ja kastike oli yön aikana vaihtanut täysin väriä.


4 annosta

1 kypsä avocado
2 rkl crème fraîchea
1 tuore chili
½ sitruuna
suolaa
rouhittua mustapippuria

Halkaise avocado pituussuunnassa ja käännä puolikkaat erilleen. Iske veitsi kiveen ja poista kivi. Kaavi avocadon sisus lusikalla talteen. Silppua chili. Purista sitruunasta reilusti mehua. Soseuta kaikki kastikkeen ainekset keskenään esimerkiksi sauvasekoittimella. Tarjoa kylmänä tex mex-ruoan tai broilerin kanssa.